Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

28.2.2011

Itella kulkee kun Kusti polkee. Ja hyvin kulkeekin.

Itella on onnistunut hämmentämään minua aiemminkin, mutta tällä kertaa jaksan jopa avautua asiasta. Tänään kotikoloni itellaluukku kolahti kuten normaalistikin aamupäivällä juodessani Marin kanssa aamukahveja, ja kävin hakemassa tavanomaistakin paksumman läjän itellaa (vessalukemista) keittiöön ihmeteltäväksi. Normaalisti kotiin tulee joka päivä Kauppalehti, kerran kuussa Tieteen Kuvalehteä, Tiede- tai Tietokone-lehteä, Vihreän Mafian mainoslehtisiä ja tietysti kirjeitä (laskuja..), mutta tällä kertaa itellakasassa meitä odotti hämmennys.

Klikkaa kuva suuremmaksi!
Sain peräti kolme kappaletta täsmälleen samanlaisia Kauppalehtiä. Samalla osoitteella, samalla saajalla, samalla tilausnumerolla.

Sain kämppikseni Valtterin kanssa myöskin tietää, että ilmeisesti asuntoomme on nyt sitten muuttamassa joku alivuokralainen - Jyväskylän yliopiston solubiologian jokin yhdistys muisti Herra/Rouva Huhtalaa kirjeellä. Ja niin, osoite on ihan oikein.

Koitin juosta itellamiehen perään palauttamaan ainakin tuon kirjeen, mutta myöhästyin - alaovi vain kolahti kun kaveri poistui itellakärryineen ulos pakkaseen.

Hämmennys.


Okei, pelkkä multipostitus ei vielä riittäisi syyksi kirjoittaa kokonaista blogikirjoitusta Itellasta. Lisähajotusta aiheuttaa "Kaksi tapaa lähettää"-uudistus. Jatkossahan itellalaatikoita on kahden värisiä, keltaisia ja sinisiä, ja niistä toiset ovat 1. luokan ja toiset 2. luokan kirjeitä varten. Värikoodauksen suunnittelussa on tosin ilmeisesti käytetty vähintäänkin italialaisia konsultteja, niin pieleen se on mennyt...

Jatkossa itellalaatikoiden priorisointi seuraavaa tällaista kaavaa:

  1. keltaiset itellalaatikot joiden kyljessä on sininen pallo, ovat ykkösluokan laatikoita
  2. siniset itellalaatikot joiden kyljessä on keltainen pallo, ovat ykkösluokan laatikoita.
  3. poikkeuksen 1. sääntöön muodostavat keltaiset itellalaatikot joiden kyljessä on sininen pallo, jotka sijaitsevat alueella, jossa on sinisiä itellalaatikoita, joissa on keltainen pallo. Tällöin keltaiset itellalaatikot, joiden kyljessä on sininen pallo, ovat kakkosluokan itellalaatikoita.
  4. alueet, joilla keltaiset itellalaatikot, joissa on sininen pallo, ovat kakkosluokan itellaa varten, on helppo selvittää: tarvitsee vain etsiä lähin sininen itellalaatikko, jossa on keltainen pallo ja päätellä onko se samalla alueella kuin aiemmin mainittu keltainen itellalaatikko jonka kyljessä on sininen pallo.
Havainnollistavaa mainosmateriaalia Itellan sivuilta. Vasemmalta oikealla siis:
Kakkosluokan keltainen itellalaatikko, ykkösluokan sininen itellalaatikko, ykkösluokan keltainen itellalaatikko, kakkosluokan keltainen itellalaatikko, ykkösluokan sininen itellalaatikko (tai mahdollisesti roskasäiliö).

Myönnettäköön, että pallojen sisällä on onneksi myös numeroita. Sinisissä palloissa on keltaisia numeroita ja keltaisissa palloissa on sinisiä numeroita, siis tietenkin numero 1 tai 2 sen selvittämiseksi, onko kyseinen itellalaatikko nyt kumpaa itellaa varten. Itse vaan ihmettelen, miksei keltaisia itellalaatikoita (joiden kyljessä siis on sininen pallo) voitu suosiolla säilyttää ykkösluokan itellaa varten, ja sinisiä laatikoita (joiden kyljessä siis on keltainen pallo, jonka sisällä on sininen numero) luoda kakkosluokkaa varten? Nythän siis ykkösluokan kirjeitellaa voi laittaa sinisiin laatikoihin aina, mutta keltaisiin vain jos kyljessä on sininen pallo jossa on keltainen kakkonen ja alueella ei ole sinisiä itellalaatikoita joissa.. Huh, tajusitte ehkä jo pointin.

Kuinka monimutkaisesti asiat voi tehdä? Byrokratian mallimaassa Suomessa ilmeisesti tosi monimutkaisesti.

21.2.2011

Svensktalande systemvetare

Akademik svenska - kulturella rikedom eller en relik från medeltiden?

Kaikkihan tuntevat Kielikeskuksen metodit jo ennalta - kielten kurssien ryhmät ovat pieniä, tunnit ovat käsittämättömiin aikoihin ja päällekkäin likimain kaiken kanssa, niistä ei yleensä voi neuvotella ja kursseilla on läsnäolopakko. Lisäksi kielten kurssien opintopiste/työmäärä -ratio on kaikista yliopiston kursseista luultavasti huonoin.

Perimmäinen ongelma toki nyt mainitsemiini ongelmiin on kieltenopetuksen liian vähäinen työntekijöiden määrä. Kielikeskuksen opettajat ovat yleensä erittäin ammattitaitoisia ja kurssit parhaimmillaan hyödyllisiä. Rajallinen määrä ihmisiä ei vaan ehdi mahdottomia.

Miksi näillä ikävillä ja työläillä kursseilla siis yleensäottaen riittää opiskelijoita? Silkasta rakkaudesta kieltenopiskelua kohtaanko?

Ehei.

Det här illustration beskriver varför vi alla
behöver svenska varje dag - NEJ!
Källan: wikipedia
Yliopistossa on eräs kielikeskuksen tarjoama mielenkiintoinen kurssi, jonka pääasiallinen tarkoitus tuntuu olevan opiskelijoiden nöyryyttäminen ja valmistumisen viivästyminen. Kyseinen kurssi kuuluu pakollisena opintosuunnitelmaan jotakuinkin kaikilla kandivaiheen opiskelijoilla. Se on useimmilla myös tutkinnon viimeisten suoritettavien kurssien joukossa, koska Kielikeskus hyväksyy kurssille ilmoittautujat opintopisteiden määrän perusteella (pidemmälle opiskelleet menevät siis innokkaiden uusien opiskelijoiden edelle, tavallaan toki looginen ja hyvä periaate mutta johtaa turhauttavaan kilpailuun paikoista pienen pienissä ryhmissä), ja kun ryhmiä ei järjestetä paljonkaan... Noh, niin. Katastrofi on valmis.

Kyseessähän on siis kaikkien rakastama Akademik svenska - akateeminen ruotsinkurssi. Kurssi, jolla ruotsia ennalta osaamaton opiskelija ei varmasti opi mitään KAIKEN opetuksen tapahtuessa ruotsiksi, ja ruotsia kohtuullisesti ennalta jo osaava opiskelija istuu turhautuneena pelaamassa hirsipuuta ja opettelemassa alan erikoissanastoa - "mobiltelefon", "webbläsare", "systemvetenskap", "akademik", "högskola" ja "Jag är Gunilla och jag kommer ifrån Göteborg..."

Niin - kurssi joka viivästyttää hyvin epävirallisen arvion mukaan noin kolmasosan ainakin tietojärjestelmätieteilijöistä valmistumista ja vie jopa 80% kielikeskuksen resursseista. Kurssi jonka ehkä 10% opiskelijoista valitsisi ellei se olisi pakollinen. Kurssi jonka pitämistä ruotsalainen opettajamme pyytää anteeksi. Akademik svenska.

Ainoita syitä akademik svenskan hajottavuuteen eivät suinkaan ole sen pakollisuus tai hyödyttömyys, vaan se käy myös verraten raskaaksi sekä opiskelijoille että opettajille. Opettajat nauttivat varmasti hurjasti huonosti motivoituneiden ja kieltä huonosti taitavien ryhmiensä opettamisesta, ja opiskelijat pitävät nelituntisista intensiivisistä luennoista järjestään paljon. Ai niin, unohdinko sanoa että suuri osa opiskelijoista ei ymmärrä tuon neljän tunnin aikana sanaakaan opetuksesta? Onko tämä nyt sitten edes pedagogisesti järkevää?

Jotain tuon neljätuntisen herkullisuudesta kertoo, että eräs opiskelutoverini joutuin erään tällaisen session päälle juomaan neljä päivää putkeen toipuakseen tuntien aiheuttamasta aivovauriosta.

Itse ymmärrän kyllä ruotsia, kun luen sitä, ja pysyn verraten hyvin tunnilla tai tv-ohjelman mukana jos jaksan keskittyä, mutta neljä tuntia on verraten paljon opetella asiaa joka ei kiinnosta pätkääkään. En olisi kovin motivoitunut naistutkimuksen - korjaan naisten sorrettua asemaa tutkivan sukupuolineutraalin tutkimuksenkaan nelituntisella luennolla, tuskin jaksaisin keskittyä edes tilastotieteen neljätuntista vaikka se jo merkittävästi akademik svenskaa motivoivampaa onkin - se sentään liittyy edes etäisesti opintoihini!

Erityisen kivaa on saksan ja ruotsin opiskelu samana päivänä. Kielet muistuttavat toisiaan ja siksi sekaavat toistensa opiskelua melko lahjakkaasti. Saksa on sentään kauppatieteiden alalla melko olennainen kieli, joskin Saksassakin pärjää pitkälle englannilla. Mutta ruotsi...

Toisaalta, ruotsin opiskelulle löytyy monia hyviä syitäkin, ja listaan tässä niistä tärkeimmät:

  • Ensimmäisenä piinkovia tilastollisia tosiasioita: Ruotsi on maailman 89. puhutuin kieli. Ruotsia äidinkielenään puhuu n. 10 miljoonaa ihmistä eli 0,15% maapallon väestöstä.
  • Vapaa-aikaan ja huvitteluun vetoava huomio: Ruotsi on matkailijalle tärkeä kieli, jolla tulee toimeen kaikissa pohjoismaissa Norjaa, Tanskaa ja Islantia lukuun ottamatta. (Suomenruotsia opiskelleilla tosin voi olla myös vaikeuksia ymmärtää eteläisessä Ruotsissa sijaitsevan Skoonen maakunnan murretta.)
  • Taloudellinen näkökulma: Ruotsi on heti Venäjän ja Saksan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani. Talouselämä-lehden mukaan vuonna 2008 Suomesta tehtiin Ruotsiin n. 300 000 liikematkaa, joilla hoidettiin tärkeitä liikeasioita ruotsalaisten yritysten edustajien kanssa. On täysin mahdollista, että joku näistä edustajista ei puhu lainkaan englantia.
  • Kielten opiskeluun liittyvä syy: Ruotsin osaaminen helpottaa toisen germaanisen kielen, saksan, opiskelua. Ruotsi kannattaa opetella ennen saksaa aivan samoin kuin esimerkiksi venäjän opiskelu kannattaa aloittaa perehtymällä ensin ruteenin kieleen.
  • Opiskelun vaivattomuus: Ruotsi on helppo kieli oppia. Ylioppilastutkintolautakunnan vuoden 2008 tilaston (s. 41) mukaan vain 627 abiturienttia joutui lykkäämään jatko-opiskelusuunnitelmiaan reputettuaan ruotsin keskipitkän oppimäärän (B-ruotsi) kokeessa.
  • Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, pohjoismainen yhteistyö ja ihmisten välinen hyvä tahto:"Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa." (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelma, s. 118) Mikäpä yleensäkään opettaisi ihmisiä paremmin arvostamaan jotakin asiaa, kuin pakottaminen sen opiskeluun?
Kaikki nämä erinomaiset syyt kopioitu Jani Korhosen blogista.


Fy fan och så vidare.

Hauska loppukevennys ja historiallinen viittaus.
Lähde: naurunappula

14.2.2011

Koskila.net going strong!

Moni on jo huomannutkin, mutta nettisivukehitys ja muutkin projektit tuntuvat rullaavan varsin kivasti. Viime torstaina julkaisimme sivuston www.antinjamarin.net, joka melko loogisesti siis liittyy mm. meidän hääblogiimme ja sisältää lähinnä linkkejä meidän muille sivuillemme. Mari sai ensin inspiraation sivujen ulkonäköön, ja jo kymmenen minuutin tappelun jälkeen molempien visiot oli saatu sovitettua yhteen ja pääsin jopa käyttämään kivaa javascriptin pätkää vaihtamaan sivuston taustakuvaa. Koitimme nyt kerätä tärkeimmät sivustomme kaikki samaan paikkaan jotta ihmiset löytävät meidät tämänkin domainin takaa.

Hääsivumme osoitteessa http://haat.antinjamarin.net saavat jatkuvasti sisältöpäivityksiä, nyt toimivan historiikin lisäksi galleria pelaa, samoin ajo-ohjeet joskin ne tarkentuvat vielä myöhemmin. Mm. lahjatoivelistamme ainakin on vielä kesken, mutta kyllä se tästä! Kirjautuminen poistunee häiden jälkeen, tai katsotaan nyt miten salaiseksi haluamme jättää kuvagallerian ynnä muut... Ainakin siis toistaiseksi sivut salasanan takana. Sorry!

Noista kaksista sivuista tuli mielestäni ehkä parhaat mitä olen ikinä tehnyt.

Projektien sivujuonteena koodailin Google Analyticsia täydentämään oman pienen oliopohjaisen seurantajärjestelmäni PHP:lla. Tässä lafkassa oliot on nyt IN. No, johan oli aikakin, norjalaiset on mua yli 40 vuotta siis edellä...



Työprojekteja

Kaskelotti.
Kaskelotin luoja: sokea,
mäkkiä käyttävä designerimme.
Perjantaina julkaistiin www.kaskelotti.info, joka liittyy tietenkin tiukan kehitystyön alkuvaiheissa vielä olevaan talosuhallintaohjelmistoomme. Softaa kehitetään pilke silmäkulmassa, mutta asialla olemme oikeasti tosissamme.. :) Tavoitteena on siis saada kehitettyä ohjelmisto, joka täyttää keskimääräisen suomalaisen pk-yrityksen ensi vaiheessa laskutusohjelman paikan, ja jatkossa myös kirjanpito- ja varastokirjanpito-ominaisuudet tehdään valmiiksi.



Myös koskila.net on saamassa sisältöpäivitystä, mutta siitä lisää myöhemmin. Tärkeämpänä uutisena voidaan katsoa yrityksen taustalla olevan tiimin kasvaneen nyt kolmannella jäsenellä - tästäkin lisää koskila.net-sivustolla myöhemmin!

7.2.2011

Yhden miehen työtaistelu

Hups, onpa taas venynyt väli kirjoitusten välillä. No, jos ei ole mitään sanottavaa maailmalle niin ei auta kirjoittaakaan. Okei, aika statuspäivitykselle!


Taistelu jatkukoon

Työt ovat hiukan helpottaneet. Tilitoimistossa on toki töitä melkein enemmän kuin ehtii ihminen tehdä, mutta pakottavaa kiirettä ei ole sielläkään nyt - valtaosa asiakkaiden kuiteista on jo kirjattu ja tilinpäätöksetkin aloitettu. Helmikuun lopun deadline ei vaikuta mahdottomalta...

Oman firman puolella kiireimmät operaatiot on siis takanapäin. Omat sivut on tiettyyn rajaan asti valmiit (eli edes vähän valmiit...) ja ainakin kiireimmät asiakasprojektit vähitellen valmistumassa. Lukion tietokannan ylläpitäminenkin loppuu pian. Maaliskuussa on alkamassa muutama projekti lisää, vaikka kaikella tarmollani olen yrittänyt niitä vältellä...

Mari on onneksi autellut sivustojen ulkonäköjen suunnittelussa, itselläni on silmää estetiikalle vain hiukan enemmän kuin keskimääräisellä toisen maailmansodan aikaisella taistelukoiralla.

Eli siis aika vähän.

Suuri ohjelmointiprojekti on myöskin työn alla, ennenkuulumattomasti peräti kolmen koodarin voimin! Sille julkaistaan joskus myös omat sivut (.info-domain 3$/vuosi, yarr!), odotelkaahan innolla..


Yliopistohorroria

Kikkailu yliopistolla jatkuu! Torstait vietän nautinnollisesti yliopistolla 8-18 päivän alkaessa nautinnollisesti läsnäolopakollisella Saksalla ja loppuessa erityisen nautinnollisesti läsnäolopakollisella Akademik svenskalla. Akademik svenskasta lisää vuodatusta myöhemmin.

Viikon muut päivät on rennompia, sitä tyypillistä 8-tuntista touhuilua mihin lukiossa ehti jo tottua. Paitsi että yliopistolla aika suuri osa luennoista on passivoivia massaluentoja. Onneksi edes ohjelmointi 2 jaksaa kiinnostaa! Tavoitteena on saada jokaikisistä demoista maksimipisteet, kolmen ekan demokerran osalta tavoite on jo saavutettu.


Blogin jatkoa


Koitan saada aikaiseksi kirjoitella blogia ainakin nyt kerran viikossa julkaisupäivän ollessa siis aina maanantai. Jatkossa koitan myös napata blogista ainakin töihin liittyvät tekstit koskila.net -sivuilleni, mutta katsotaan nyt koska jaksan taas kirjoitella skriptit uusiksi.

Jes, ja nyt häämessuille. Vain vähän vastahakoisena.

3.2.2011

Päivitysaikataulusta

Pieni ja tarpeeton päivitys, MUTTA.

Tästedes pyrin päivittämään blogia kerran viikossa, ja uudet tekstit ilmestyvät silloin maanantaisin. Jos on oikeasti jotain sanottavaa, saatan julkaista jotain myös pe-la välillä :)

Over and out.