Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

30.5.2011

Yksityisautoilu - luksusta vai välttämättömyys?

Yksityisautoilun tarpeellisuutta ruotiva blogiteksti olisi varmaan paras aloittaa toteamalla yksinkertaisesti, että autot nyt vaan on välttämättömiä ja suurinpiirtein sananvapauteen verrattavissa oleva perusoikeus. Jääköön tällä kertaa, sillä auto saattaa joissain tapauksissa olla tarpeeton keksintö - jos asuu työpaikkansa vieressä eikä halua nähdä niitä sukulaisia tai tuttuja, jotka asuvat muualla kuin jonkin Suomen noin kymmenestä suurimmasta kaupungista lähettyvillä. Samoin autolliset kaverit auttavat pitkälle, jolloin heitä hyödyntämällä voi myös pärjätä itse ilman autoa.

Okei, mutta joka tapauksessa hyvin suuri osa suomalaisista tarvitsee itse autoa, ja vielä suurempi osa - itse asiassa aivan joka ainut suomalainen - hyötyy yksityisautoilusta. Raflaava väite? Ei, vaan simppeli fakta.



Mihin minä tarvitsen autoa?

Ensin kuitenkin vähän henkilökohtaisempi näkemys. Olen valmis väittämään, että jos aikoo elämässään tehdä kohtuullisen ahkerasti töitä, tarvitsee likimain poikkeuksetta autoa. Tähänastisista työpaikoistani Samcom on ensimmäinen, jossa voisin käydä ilman että omistan auton - mutta nytkin autosta on hyötyä myös töissäkäynnin kannalta.
Damn, viherpiipertäjät olivat kuin olivatkin oikeassa!

No niin, nyt joku valopää ehtii huikkaamaan, että olisihan Tuuriin, Veljekset Keskiselle päässyt viime kesän julkisilla kulkuneuvoilla. Totta - jos työt olisivat aina alkaneet aikaisintaan yhdeksältä ja loppuneet viimeistään neljältä, eikä töitä olisi ollut kuin maanantaista perjantaihin. Lisäksi olisin maksanut noin 30 km matkasta 10 euroa suuntaansa, siis kevyet 67 senttiä kilometriltä. Paitsi jos olisin joutunut menemään pikavuorolla, joka nimestään huolimatta ei ole juuri nopeampi, mutta on noin puolet kalliimpi, siis euron kilometriltä. Sata euroa sadalta kilometriltä. Ei oo todellista, oikeesti. Siinä teille vaihtoehtoa autolle.

Toisaalta, jokatalvisiin töihini tilitoimistolla pääsisin kyllä kävellen. Matkaa ei ole kuin kuutisen kilometriä, ja tie on usein jopa aurattu. Julkisillakin kyllä pääsee, mutta silloin töissä ei ehdi olla kuin kello yhdestä kahteen iltapäivällä, ja tietysti vain arkipäivisin. Lienee turha mainita, että tällöin bussilippujen hintaan kuluisi jo enemmän rahaa kuin ehtisin töissä tienata, vaikka kirjanpitäjä tienaakin kohtalaisesti? Typerää touhua.

Jutellessani aiheesta erään tuttavani kanssa hän lopulta toi esiin hyvän argumentin: "Eihän sun olis pakko käydä töissä, ja kun et tarvi autoa kuin töissä käymiseen, et tarttis autoa sillon." Jes, ei mua ole kukaan pakottanut hengittämäänkään, ja silti hengitän. En näe kuolemista, saati sitten omaehtoista yhteiskunnan (sosiaaliturvan) elätiksi siirtymistä vaihtoehtona.


Autoilu - yllättävän edullista

Mitä autoilu sitten minulle maksaa? Käymme Marin kanssa kuun aikana noin kahdesti Kangasalla ja kerran Ähtärissä, ja talvisin käyn noin 40 päivän ajan töissä tilitoimistolla, josta tulee 12 km päivässä matkaa. Lisäksi käymme tietysti Lidlissä autolla, siinä kun säästää verrattuna sekä joukkoliikenteellä kulkemiseen, että lähimarketissa asiointiin.

Autoni kiinteät kulut viime vuodelta olivat ajoneuvovero (150 e) ja liikennevakuutus (490 e). Kilometrikohtaiset kulut 6.2 l keskikulutuksella ja 1,85 e litrahinnalla (mukana nyt siis vähän ennakointia - tällä hetkellähän 98E5 ei maksa kuin 1.60 e/l) ovat noin 11.47 senttiä.

Näin sivumennen sanoen kiinteiden kustannusten laskeminen mukaan matkojen kustannuksiin vaikuttaa vähän typerältä, kun joudun töideni vuoksi kuitenkin pitämään autoa, eli autottomuudelle ei vaan ole vaihtoehtoja. Tällöin tarkastellessa vaihtoehtoisia tapoja suorittaa joku tietty matka on ihan sama maksanko autostani 500 vai 1500 euroa liikennevakuutusta, koska maksan sen joka tapauksessa riippumatta siitä teenkö matkani autolla vai junalla. Lasken kiinteät kulutkin kuitenkin nyt mukaan, niin saadaan aikaiseksi reilu vertailu julkisen liikenteen ja yksityisautoilun kokonaishintoihin.

Kilometrejä autolla kertyy vuodessa arviolta 10 000, jolloin kiinteiden kulujen osuus kilometriä kohden on 6.4 snt. Näin kilometrikohtaiseksi kokonaiskustannukseksi tulee 17.87 snt.

Miten automatkailu sitten pärjää hintavertailussa joukkoliikennettä vastaan? Jokainen arvannee lopputuloksen sanomattakin, mutta hei, lasketaan silti!

Matka Ähtäriin ja takaisin maksaa opiskelijapariskunnalle 32 euroa junalippujen muodossa ja päälle 20.40 euroa vielä bussimatkoista. Jyväskylän päässä voimme onneksi kävellä asemalle. Näin kokonaiskustannukseksi tulee 52.40 euroa.
Autolla matkaa kertyy 123 kilometriä suuntaansa, siis yhteensä 246 km, joka maksaa meille 43.96 euroa. Lisäksi voidaan vielä huomioida, että autolla liikenteeseen voi lähteä milloin vain haluaa, junalla meidän täytyy lähteä Jyväskylästä 12:30 päästäksemme illaksi perille Ähtäriin.
Kangasalle mennessä julkinen liikenne tulee vielä kalliimmaksi. Junamatkat edestakaisin maksavat 60 euroa, ja päälle bussit 20 euroa. Muut kuin opiskelijat maksaisivat tästäkin riemusta 140 euroa. Matkan ollessa suurinpiirtein yhtä pitkä kuin Jyväskylästä Ähtäriin yksityisautoilun kustannukset ovat jälleen reilussa neljässä kympissä.
Kulkemalla autolla säästämme (kiinteät kulut mukaanlukien!) melkein kympin joka kerta kun käymme Ähtärissä, ja melkein 40 euroa Kangasalle mentäessä. Niin, Kangasalle julkisilla kulkeminen on siis noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin ykstyisautolla liikkuminen.
...Taidanpa ajella autolla jatkossakin.

(Liitteeksi: Matkahuollon hinnasto)


"Auton omistaminen on pahuutta ja pois joltakulta toiselta"

Vasemmistolainen ajattelutapa on jees, auton omistaminen on tosiaan väärin. Autoilu on Suomessa pyritty viime vuosina tekemään kalliimmaksi ja kalliimmaksi. Toistaiseksi se on silti halvempaa kuin julkisilla kulkeminen.

Olin viime kesänä tyytyväinen saadessani kuulla että pääsin Keskiselle kesätöihin. Jouduin kuitenkin ostamaan auton päästäkseni Ähtäristä Tuuriin. Auto löytyi onneksi edullisesti, 550 eurolla, ja sen viime vuoden kiinteät kulutkin olivat siedettävät (vakuutus 420 euroa ja ajoneuvovero 120 euroa). Katsastus vei vielä vajaan satasen. Toisaalta palkkani ATK-osaston myyjänä ei herättänyt hurraa-huutoja, sain kuukaudessa kasaan 1100 - 1300 euroa riippuen ilta-, lauantai- ja sunnuntaivuorojen määrästä. Reilulta kahdelta kuukaudelta sain palkkaa verojen jälkeen kenties 2400 euroa. Tästä siis hupeni samantien auton kuluihin noin 1200 euroa.
Bensoihin rahaa kului vielä noin 250 euroa. Näin yli kahden kuukauden työnteosta jäi käteen lopulta vajaa tonni - ja vanha auto jota vihreät vihaavat.



Onneksi valtio ei ole yhtä tyhmä kuin yksittäiset kansanedustajat


Valtion paras lypsylehmä

No nyt syyllistyin liioitteluun. Yksityisautoilu on vasta kolmanneksi suurin tulonlähde valtiolle. Tulovero ja yhteisövero ovat suurempia. Tajuatteko? Kolmanneksi suurin tulonlähde.
Okei, faktaa siis on, että yksityisautoilu on valtiolle käsittämättömän kova tulonlähde. Esimerkiksi jokaisesta Suomessa myydystä autosta valtio saa autoveron (10-40%) arvonlisäveron (23%) arvonlisäveron autoverosta (23% tuolle 10-40% osuudelle), rekisteröinnin jälkeen sitten ajoneuvovero ja mahdollinen käyttövoimavero, liikennevakuutuksesta vakuutusmaksuvero ja niin edespäin. Polttoaineesta menee sitten vielä omat veronsa, jotka Suomessa tällä hetkellä vaihtelevat 25-50%, ja tietenkin vielä päälle arvonlisävero 23%.
Valtion verotuloja vuosina 1975-2010 pääsee muuten tirkistelemään tämän linkin kautta. Viime vuoden tulo polttoaineverosta on yli 3.2 miljardia euroa, auto- ja moottoripyöräverot tuottivat melkein miljardin, ja ajoneuvoverotkin 270 miljoonaa. Valtion talousarvion ollessa noin 50 miljardia vuonna 2010, nämä verot tuottivat jo vaajaat 10 % valtion käyttämistä rahoista. Ja tässähän ei edes huomioitu vielä arvonlisäveroa tai vakuutusmaksuveroa, jotka yhdessä tekevät pakostikin vielä muutaman miljardin - niin paljon Suomessa myydään polttoainetta josta tuo 23 % veroa vielä menee. Voitaisiin sanoa, että yksityisautoilijat siis maksavat Suomessa ympäristöministeriön, oikeuslaitoksen ja puolustusvoimat - melkoisen olennaisia osia suomalaista yhteiskuntaa siis.

Mitä tapahtuisi, jos valtio oikeasti pyrkisi tarjoamaan vaihtoehtoa yksityisautoilulle? No, valtio olisi akuutissa kassavajeessa hetkessä.

Tähän mennessä julkista liikennettä on jo jouduttu tukemaan monin tavoin: kunnat ja valtio ovat sitoutuneet ostamaan palveluntarjoajilta vuoroja joita kuluttajat eivät käytä, investointeja kalustoon on tuettu ja valtiohan on vieläkin vastuussa esimerkiksi paljon parjatun VR:n rataverkosta. Kaikki tämä eri tahoille suunnattu tuki on pois jostain muualta, kuten vanhustenhoidosta, ja toisaalta siinä jaetaan eteenpäin juuri niitä rahoja joita minäkin maksan valtiolle bensan hinnassa.

Autoverolla kustannetaan pappasi eläke, äitisi lonkkaleikkaus ja sinun opintotukesi.

Saisit olla kiitollinen bemareiden ja maseratien ostajille.
Lähde: naurunappula

Kuluttajien rohkaiseminen käyttämään julkisia kulkuvälineitä on kuitenkin valtion kannalta ruokkivan käden puremista. Tai itse asiassa ei edes minkään puremista, vaan idealistista ja vahingollista omaan jalkaan ampumista. Esimerkiksi junalipuista maksetaan arvonlisäveroa vain 9 %, jolloin tulonmenetys kertaantuu. Lisäksi kuluttajat eivät osta junaa jolla matkustavat, eivätkä siten maksa siitä junaveroa valtiolle - edes VR ei maksa mokomaa. Polttoaineesta VR sentään maksaa ja sieltä kertyy verotuloa valtiolle, mutta VR pahalainen vähentää senkin verotuksessaan ja näin taas vähentää valtion saamaa yritys- ja yhteisöverotuloa. Näin jokainen euro jonka VR maksaa polttoaineistaan, ja joka kerryttää valtion verotuloja arviolta 40 senttiä samalla syö valtion saamaa yhteisöveroa 26 senttiä. Verrattuna kuluttajan bensaan käyttämään euroon valtiolle tulee siis taas 26 % takkiin julkisen liikenteen suosimisesta.


Summa summarum: julkisten käyttö on typerää ja moraalitonta

Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti se, että julkisen liikenteen käytössä häviää sekä kuluttaja että valtio. Nykytilanteessa häviää jopa ympäristökin, kun tuettuja bussivuoroja ajetaan tyhjinä edes takaisin, kun ketään ei kiinnosta käyttää niitä. Linja-auton kulutuksen ollessa esimerkiksi 20 l / 100 km tuotetaan varsin kohtalainen määrä päästöjä verrattuna siihen, että se yksi eläkeläinen joka vuoroa käyttää ajelisikin itse Avensiksellaan Siwaan ja takaisin.

Valtio menettää käsittämättömät määrät verotuloja ja joutuu herranen aika vielä käyttämään toisen mokoman julkisen liikenteen tukemiseen. Tuhannet työpaikat kärsivät työntekijöiden myöhästymisistä kun VR on taas tunnin myöhässä. Potilaat kuolevat leikkaussaleihin kun kirurgit odottavat Toijalassa junaa.

Onhan tää nyt vaan yksinkertaisesti säälittävää.
Kuvan lähde: Naurunappula

Minkälainen itsekäs idiootti oikeasti kehtaa käyttää julkista liikennettä, tai vielä pahempi, olla käyttämättä mutta silti kannattaa julkisen liikenteen tukemista? Hävetkää.

15 kommenttia:

  1. Itsehän olen vakaa julkisen liikenteen kannattaja, sillä olen edellisen seitsemän vuoden aikana käyttänyt julkista liikennettä kahdesti. Paljonkohan olen säästänyt kun maksan autosta tonnin vakuutuksia ja lähes tonnin veroja ;)

    VastaaPoista
  2. No, jos huomioidaan että pelkästään nuo sun Tornion reissut tulisi opiskelijalta maksamaan edestakaisin joku 80-90 euroa / reissu, niin musta tuntuu että autolla huruttelu on sulle selvää säästöä ;)

    VastaaPoista
  3. Kuinka vanhanaikasta laskea asioita pelkässä rahassa.

    Joo, mutta itse asiaan. On oikein, että verotus myötäilee ulkoisvaikutuksia jotka jäisivät markkinataloudessa muutoin huomioimatta. Esimerkiksi tässä sun tapauksessa yksityisautoilusta tulee haitallisia ulkoisvaikutuksia enemmän kuin julkisesta liikenteestä. Yksityis autoilu lisää meluhaittoja, lisää vaaratilanteita ja heikentää ilmanlaatua. Eikö olekkin reilua kompensoida haitta jakamalla verotaakkaa.

    En ihmettele miksi ajat yksityisautolla julkisten kulkuneuvojen sijaan, koska teen itse samaa Helsingissä missä on perin kattava ja kohtuu hintainen julkinen liikenne. Täällä autoilun haitat on selvät. Kantakaupungin ilmanlaatu on heikko ja meluhaitoista on turha kiistellä. Tilanne sun nurkilla on mahdollisesti eri, mutta on kurja kuulla ihmisten laskevat pääkaupunkiseudullakin autoilun olevan halvempaa joissain tapauksissa.

    Autoilian näkökulmastakin julkista liikennettä kannattaa tukea, koska se vähentää liikennettä ja lisää parkkitilaa. Eikö ole yhtä mielekästä rakentaa autottomia kulkutapoja kuin rakentaa lisää parkkitilaa pysäköintikapasiteetin turvaamiseksi. Kun kilpailu rajallisesta pysäköinti tilasta paikan A ympäristössä kasvaa herää helposti ajatus nostaa pysäköintimaksua, mutta eikö olisikin mielekkäämpää vaikka tukea verovaroin julkista liikennettä kun maksaa pysäköintimaksua. Näin julkinen liikenne vapauttaa paikan A pysäköinti tilaa ja lisää sen saavutettavuutta. Saavutettavuus lisää myös mahdollisesti paikan A palvelutasoa.

    Yksi asia minkä jätit mainitsematta on autoilun vaatima infrastruktuuri, joka maksaa. Autoja kun ei voi laittaa ajamaan sinne junaradalle vaan siihen täytyy rakentaa moottoritie viereen.

    Mainitsit ohimennen "yhteiskunnan (sosiaaliturvan) elätiksi" siirtymisen. Se millä me elämme on ruoka (ainakin täällä kaupungissa). Ruoka tulee maalta. Siinä mielessä olemme kaikki maataloustyöntekijöiden elättejä. Ihmiskunnan historian aikana ruokatuotannon tehostumisen myötä on ihmisiä siirtynyt peltotöiden ulkopuolelle ja mahdollistanut kaupunkien synnyn. Ollaan kehitetty hierarkioita ja erinäisiä järjästelmiä millä maalaiset on saatu tekemään ruokaa tälle peltotöistä vapauteteulle porukalle. On sytnytyn ajattelijoita, taiteilijoita, kauppiaita, kirjanpitäjiä. Kun keskiajalla porvarit riisti ruokansa meklaroimalla ja aateliset valta-asemallaan, tänäpäivänä esitämme tekevämme pilipali hommia ja myymme niitä hömöille tai riistämme ihmisiä hallitsevalla markkina-asemalla.

    Jättäytymällä työttömäksi sulle jää aikaa. Sen sijaan, että olet kiirehtimässä töihin saatat kadunvarressa olla auttamasta vanhusta, sulla on aikaa vahtia naapurin kakaroita kun heidän vanhemmat on poissa tai alat toteuttamaan jotain kulttuuria. Mielestäni työttömän mitättömät sosiaali etuudet on aika halpa palkka kaikelle mitä se saa aikaan vaan olemalla olemassa. Kaikki mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa ei välttämättä ole turhaa. vastaavasti myös hakkaamalla sademetsän saa rahaa, mutta sen haitat on globaaleja.

    VastaaPoista
  4. Hei Erte, ja kiitokset kommentista! Pahoitteluni että huomasin sen vasta nyt, tuli seurattua hävettävän huonosti...

    Asioiden laskeminen rahassa on kieltämättä vanhanaikaista, mutta melkein ainut helppo tapa vertailla keskenään hiukan erilaisia asioita. Kuten varmasti huomasit, vertailin kuitenkin nyt yksityisautoilua ja julkista liikennettä myös ajankäytön, kätevyyden, saavutettavuuden ja myös työssäkäynnin mahdollistavuuden kannalta - en siis käyttänyt vain pelkkää rahallista arvoa asioita vertaillessani, vaikka toki siihen keskityinkin.

    Autoilun vaatiman infrastruktuurin tosiaan jätin mainitsematta, pahoitteluni. Julkinen liikenne, kuten linja-autot ja taksit, ja lisäksi logistiikkaketju joka pitää maamme hengissä, vaativat myös oman infrastruktuurinsa. Toki myös yksityisautoilijat hyödyntävät tätä samaa infraa, mutta hepä maksavat sen veroina moninkertaisesti. Taas siis julkinen liikenne hyötyy yksityisautoilusta!

    Sen sijaan siinä olet osittain oikeassa, että autoilijan näkökulmasta julkista liikennettä kannattaa tukea. Autojen määrän vähentyminen on tosiaan jäljelle jäävien autoilijoiden etu niiltä osin, että liikenteen sujuvuus paranee. Älyttömien hankkeiden ja kalliiden tukijärjestelmien toteuttaminen yksityisautoilijoilta perittävillä veroluontoisilla maksuilla tai veroilla EI kuitenkaan ole ainakaan yksityisautoilijoiden tai valtion etu.

    Sosiaaliturvan elätiksi siirtymisellä en tosiaankaan tarkoittanut, ettenkö ihan mielelläni söisi jonkun muun kasvattamia vihanneksia, ja maksaisi niitä itse ansaitsemillani rahoilla. Se ei nähdäkseni ole yhteiskunnan, eli muiden elättinä olemista, vaan osa markkinataloutta? Tämä roolien eriytyminen on osaltaan syynä siihen, ettemme enää asu luolissa ja kuole kolmekymppisinä.

    Työttömyys on mielestäni oikein mainio vaihtoehto kelle vain, jolla on varaa elättää itsensä muutoin kuin töitä tekemällä, eli elää koroilla, säästöillä tai vaikkapa vaimon palkalla. En halua maksaa verorahoillani kenenkään sellaisen elämistä, joka jättäytyy työttömäksi vaikkapa toteuttaakseen itseään tai tehdäkseen kulttuuria, minkä mainitsitkin esimerkkinä.

    En kannata sademetsien hakkaamista. Sen kustannukset ovat pidemmällä aikavälillä hyötyjä suuremmat, joten se on sulle vähän huono esimerkki.

    VastaaPoista
  5. Hätkähdyttävä kirjoitus, mutta tarkemmin tarkasteltuna tuskin validi. Ymmärrän sen eteläpohjalaisesta maalaisnäkökulmasta, jossa kerta kaikkiaan autolle ei ole arjessa vaihtoehtoa, mutta yritäpä lakkauttaa joukkoliikenne yhdestäkään liikennelaitoskaupungista (=Hki, Tre, Tku) niin näet, että ei tule onnistumaan.

    Kaupunkilaisnäkökulmasta auto on täysin turha maalaisten hevosvoimakärry, joka vain nielee rahaa ja tilaa tuomatta kunnolla hyötyjä. Mihin esim. Tampereen Hämeenkadulla laittaisit ne kaikki autot, jos 100000 päivittäistä bussimatkustajaa (lähde: Tampereen joukkoliikenne) siirtyisi ajamaan omilla autoillaan?

    Vastaus: et mihinkään, sillä ne eivät mahtuisi mihinkään. Autojen vaatima tila vaatisi kaupungin purkamista autoväylien tieltä, mikä olisi kuin käenpoikanen. Maalla autoilu toimii, kun siellä on väljää – ja välimatkat sen mukaisia.

    Tarkastelit autoilun oikeutusta valtiontalouden näkökulmasta. Tarkastellaanpas:

    Valtion talousarvio 2011:
    Moottoribensiinistä kerättävät verot 1310 M€
    Dieselistä kerättävät verot 990 M€
    Aivan oikein: 2,3 miljardia euroa polttoaineveroa

    Ajoneuvoverotus 706 M€
    Autovero 1012 M€
    1,7 Mrd € auton OMISTAMISEEN kohdsistuvaa verotusta päälle (minkä saisi minun puolestani siirtää kokonaan polttoaineverotukseen)

    eli 4 miljardia euroa valtion tuloja, joita kerätään autoilusta. Aikamoinen summa kieltämättä.

    Entäs menopuoli?

    Tienpito 554 M€
    Tiehankkeet 290 M€

    844 miljoonaa euroa. Mitättömän vähän, eikö totta? Suhteessa kerättävään verokertymään siis.

    Mutta tässä unohdetaan se, että valtio ylläpitää vain maanteitä. Jos autoilu kuntien ylläpitämillä kaduilla kiellettäisiin kokonaan, tulisi aikamoinen poru.

    Kadunpito ???? M€
    Pysäköinnin nettomenot (pysäköintimaksut miinus pysäköintipaikan käypä maan arvo viereisen tontin rakennusoikeudella) ??? M€
    Yhdyskunnan hajautumisesta aiheutuvat menot ???? M€
    Työmatkavähennykset ???? M€

    Näitä tietoja minulla ei ole, koska niitä ei ole valtion talousarviossa. Mutta on sanomattakin selvää, että kaupunki, joka ylläpitää tuhansien kilometrien pituista katuverkkoa ei tee sitä ilmaiseksi. Pelkästään Tampereen kaupungin vuotuiset kadunpitomenot ovat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Puhumattakaan noista muista kuluista: työmatkavähennykset jopa 7000 € vuodessa per veronmaksaja ja näiden maalle muuttaneiden kaupunkilaisten aiheuttama menopaine kunnallistalouteen (kunnallinen infrastruktuuri, koulukuljetukset ym.)

    VastaaPoista
  6. VR tosin tekee parhaansa saadakseen joukkoliikenteen käytön Helsingissä, muuta maata unohtamatta, mahdollisimman vaikeaksi ja kalliiksi. Ja odottakaas ensiviikkoa jolloin VR lanseeraa uudistuksiaan...

    VastaaPoista
  7. Tuuriin pääsee bussin ohella myös junalla, muutama sata metriä kaupan pääovelta pysähtyy juna arkisin 6 kertaa päivässä ja viikonloppuisin 5 kertaa.

    VastaaPoista
  8. Kiitokset kaikille kommenteista! Vastaan niihin nyt yhteen viestiin kerrallaan niin pysyy oma tekstini luettavampana.

    Ultrix:
    Mukava saada noin pitkä ja perusteltu kirjoitus. On vähän harmi, että lähdit ilmeisesti kirjoitustani lukiessa liikkeelle muusta kuin otsikosta - tarkastelen nimenomaan yksityisautoilun välttämättömyyttä, en julkisen liikenteen ("Okei, mutta joka tapauksessa hyvin suuri osa suomalaisista tarvitsee itse autoa, ja vielä suurempi osa - itse asiassa aivan joka ainut suomalainen - hyötyy yksityisautoilusta.")

    Itsehän hyödyn myös julkisesta liikenteestä, ja jos minussa olisi yhtään enemmän anarkistia, käyttäisinkin varmaan jatkuvasti ainakin junia ihan vaan nauttiakseni siitä rahanmenosta (ja tulojen menetyksestä) minkä aiheutan valtiolle. Me yksityisautoilijat hyödymme kuitenkin julkisesta liikenteestä muutenkin: kuten mainitsit, parkkiongelmat ovat pienemmät ja liikenne on sujuvampaa kun osa ihmisistä kulkee bussilla. En siis todellakaan vastusta julkista liikennettä.

    Mainitset että jätän huomioimatta yksityisautoilun kuluja kunnilla, ja se on ihan totta. Mutta niinpä se tuo tulojakin, sekä välillisesti että välittömästi. Kuinka monessa ei-ruuhka-Suomen kunnassa edes asuisi ketään, jos yksityisautoilu ei esimerkiksi olisi sallittua? Joiltain paikkakunnilta ei oikein edes pääse pois julkisilla kulkuvälineillä, saati että esimerkiksi työmatkat onnistuisivat. Jo yksi liikenneasema piristää kovasti Takahikiän kunnan talouselämää ja tuo budjettiin kaivattuja verotuloja (osa yhteisöverosta ja työntekijöiden kunnallisverot).

    Otat lisäksi esimerkiksi "maalle muuttaneiden kaupunkilaisten aiheuttaman menopaineen kunnallistalouteen", joka on vähän hassusti ilmaistu. Tuottavathan maalle muuttaneet kaupunkilaiset hurjan määrän verotuloja kuntaan, jossa asuvat - eivähän tuo "menopaine" ole mitään ylimääräisiä menoja jotka johtuisivat yksityisautoilusta, vaan yksinkertaisesti palveluita joita kuntalaiset vaativat maksamiaan veroja vastaan.


    Yksityisautoilun aiheuttamia tuloja ja menoja kuntatasolla olisi mielenkiintoista päästä tutkailemaan tarkemmin, joskaan en todellakaan usko että ne muuttaisivat koko kirjoitukseni pointtia mihinkään:

    Nykyisellään yksityisautoilu on välttämätöntä niin sinulle kuin minullekin. Ellet sitten halua luopua oikeuslaitoksesta, Puolustusvoimista ja ympäristöministeriöstä (näin esimerkkeinä)? :)

    VastaaPoista
  9. Anonyymi1:

    On VR onneksi jossain onnistunutkin! Lipun ostaminen netistä sentään onnistuu yleensä, junamaatit asemilla toimivat aika usein, vr.fi -sivun myöhästymistiedot ovat pitkälti paikkansa pitävät...

    VastaaPoista
  10. Anonyymi2:

    Vuoroja välillä Ähtäri-Tuuri on tällä viikolla mennyt arkisin 3, joita käyttämällä olisin myöhästynyt vähintään noin tunnin joka päivä aamuvuorossa ollessani.

    Takaisin päin olisin päässyt näppärästi lyhyellä odotuksella (alle 2h) Ähtäriin asti, tosin sieltä olisin joutunut kävelemään 17km.
    Tosin jos olisin ollut iltavuorossa Ähtäriin päästäkseni olisin joutunut odottamaan noin 14 tuntia seuraavaa junaa.


    Ei nuo musta millään lailla ole hyvät yhteydet, eikä mahdollista töissä käymistä. Edes Jyväskylän ja Tuurin välillä ei ole niin hyvät yhteydet että töissä käyminen olisi fyysisesti mahdollista.

    VastaaPoista
  11. No niin. Aiemmasta tiedosta poiketen kommentoinkin ultrixin minulle toista kautta lähettämään vastineeseen pätkissä, blogger kun ilmeisesti rajoittaa aika voimakkaasti kommenttien pituutta.

    Julkaisen nyt sitten aina ensin ultrixin kommentin ja vastaan siihen sitten.

    ---
    ultrix:

    "Kuinka monessa ei-ruuhka-Suomen kunnassa edes asuisi ketään, jos yksityisautoilu ei esimerkiksi olisi sallittua?"

    Tämä kysymys on irrelevantti. Kukaan ei halua esimerkiksi lopettaa autoilua maaseutukunnissa kokonaan, vaan sen sijaan liikennesuunnittelun lähtökohtana pitää olla liikennetarpeen minimointi. Tämä ei tarkoita sitä, että koko pitäjän pitäisi asua ja työskennellä samassa korttelissa vaan sitä, että maankäytön suunnittelussa pyritään sopivan tehokkaaseen yhdyskuntarakenteeseen ja sitä tukevaan liikennejärjestelmään. Se tarkoittaa mm. sitä, että vältetään ylisuurten megahallien rakentamista (Tuurin "kyläkauppa" hyvänä esimerkkinä), sillä tämä on pois todella ison alueen ostovoimasta lähipalveluille. Ja kyllä: lähipalvelut ovat ainoita, joita voi realistisesti käyttää ilman auton omistamisen pakkoa.


    ---
    Koskila:

    Sanottakoon alkuperäiseen väitteeseeni vielä, että vaikka tarkoitinkin yksityisautoilun kieltämisen hypoteettiseksi tilanteeksi (jota väläytellään lähinnä kaikista villeimmissä pääkaupunkiseutulaisten kirjoituksissa...), ei todellisuus valitettavasti ole älyttömän kaukana siitä. Moni tuttavani on tilanteessa, jossa varaa autoon ei korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi ole, mutta toisaalta julkisen liikenteen lippujen hinnat ovat sitä luokkaa, että naapuripitäjään ei ole varaa lähteä. En markkinaliberalistina näe sinänsä mitään pahaa siinä, että ihmiset joutuvat muuttamaan esimerkiksi maalta kaupunkeihin koska muuhun ei ole varaa, mutta pidän myös kehityksen tietoista nopeuttamista (=nykytilanne) pahana asiana ja ihmisten elämän rajoittamisena.

    Tehokkuuden ja minimaalisen liikkumisen maksimointi on sen sijaan minustakin mainio lähtökohta. Isoissa kauppakeskuksissa on se puoli, että tuotteet ovat skaalaetujen vuoksi niissä edullisempia (mikä on toki selvää ja sinänsä ihan ok), mutta niitä on myös suosittu aikanaan kaavoituksessa (mikä taas on naurettavaa).

    Tavallaan voidaan kuitenkin miettiä, että eikö ole kätevämpää että yhdellä ajomatkalla pääsee tekemään ruoka-, viihde-elektroniikka-, retkeily- ja kotitaloustarvikkeet, voi käydä vaikkapa vaimon kanssa ravintolassa ja elokuvissa samalla kun lapset käyvät parturissa ja parhaassa tapauksessa kaikki pankkiasiatkin hoituvat samalla reissulla - sen sijaan että näiden asioiden hoitamiseksi joutuisi tekemään muutaman bussimatkan ja pari taksimatkaa hoitaakseen ne eri puolilla kaupungin keskustaa pienissä liikkeissä? Lienee silkkaa utopiaa, että kaikki palvelut löytyisivät oikeasti kävelymatkan päästä muualla kuin isoimmissa kaupungeissa. Jyväskylässä ja varmasti myös Tampereella ainakin ydinkeskustan alueella tämä varmasti onnistuu.

    Mutta kuten sanottu, liikkumisen minimointi on erinomainen lähtökohta. Valitettavasti itselläni on aika paljon tuttuja, jotka sitten asuvatkin ympäri Suomea, ja nykyisellään jopa opiskelijahinnoilla heidän luokseen pääseminen on julkisella liikenteellä kallista ja hidasta, ja paljolti mahdotonta. Tämähän mulla suurin valituksen aihe on koko ajan ollutkin...

    VastaaPoista
  12. ultrix:

    "Joiltain paikkakunnilta ei oikein edes pääse pois julkisilla kulkuvälineillä, saati että esimerkiksi työmatkat onnistuisivat."

    Tämä onkin sääli ja seurausta Suomessa viimeiset 60 vuotta vallinneesta liikennepolitiikan arkirealismista. Maanteihin kyllä on aina löytynyt rahaa, mutta joukkoliikenne on haluttu monopolisoida, kartellisoida ja siten näivettää epäedullisten tukisysteemien kautta.


    ---
    Koskila:

    Tässä olemme paljolti samoilla linjoilla. Yksityisautoilu ei Suomessa ole monopolisoitu, eikä edes infran rakentaminen, vaan molemmissa vallitsee ainakin rajallinen kilpailu (onhan näitä kartelleita ollut..), ja niinpä ala onkin valtiolle aivan mieletön tulonlähde. Julkisen liikenteen puolella tukitoimilla ja osittaisella monopolisoimisella ylläpidetään huonoutta, ja se siitä kilpailukyvystä.

    Mainittakoon nyt vielä tuohon kuittaukseesi maanteistä, että niitähän ne bussitkin vaatii, ja samoin ihan tavaraliikenne, eli ne eivät ole pelkästään yksityisautoilijoiden iloksi rakennettuja juttuja :)

    VastaaPoista
  13. ultrix:


    "Jo yksi liikenneasema piristää kovasti Takahikiän kunnan talouselämää ja tuo budjettiin kaivattuja verotuloja (osa yhteisöverosta ja työntekijöiden kunnallisverot)."

    Minulla ei ole mitään ABC Takahikiää vastaan sinänsä, mutta sen sijoituspaikka ratkaisee: jos se on Takahikiän Peräsuolijoella moottoritien varressa heti siinä sinisen "15 TAKAHIKIÄ KK."-kyltin vieressä, niin homma pissii. Jotkut liikenneasemat ovat onnistuneita siinä, että ne paitsi toimivat nykyajan kestikievarina (ilman yöpymismahdollisuutta) tai huoltoasemana (ilman huoltoa), myös taajamansa lähikauppana. Tällöin ABC etc. on pois ainoastaan yksittäisiltä bensiini- ja ruokakauppiailta, ei asukkailta yhteisönä. Etäälle rakentuva ABC taasen vie asukkaat kylältä huitsin nevadaan asioimaan, jolloin taajaman palvelut kärsivät ja sitä myöten jokaisen, myös ilman tahtoaan autottoman – niitä kun aina on merkittävä osuus väestöstä (mm. vanhukset, epileptikot, alaikäiset).

    Minulla on muuten sellainen liikenneaseman konsepti, joka on kuin ABC sovellettuna rautatieasemalle: yhdistä rautateiden ja Matkahuollon lipunmyynti, pakettipalvelut, Posti, kioski, kahvila ja odotushuone yhdeksi 2-3 henkilöä kerrallaan työllistäväksi kokonaisuudeksi niin saat konseptin, jolla on mahdollista elvyttää merkittävä määrä hiljentyneitä radanvarsitaajamia ympäri valtakunnan. Ja ihan ilman julkista tukea (paitsi normaalit start-up-rahoitustuet).


    ---
    Koskila:

    Liikenneasema fyysinen lokaatio on kiinni pitkälti kunnan kaavoituksesta, ja kaavoitusten onnistumisesta viime aikoina lienemme pitkälti yhtä mieltä... Toisaalta, jos kaupungin keskusta on syrjässä liikenneväyliltä siten, että suuren liikenneväylän varrelle tehty huoltoasema kuitenkin näivettää muuta elinkeinoelämää (eli tuo kuvailemasi tilanne), on keskustan sijainti huono. Optimistisesti ajateltuna se ABC Takahikiä korjaa pitkässä juoksussa kunnan keskustan sijaintia parempaan suuntaan... :)

    Sitä paitsi kyllä yrityksillä pitää olla oikeus pyrkiä tuottamaan voittoa omistajilleen. Työpaikkoja ja verotulojakin uudet yritykset tuovat joka tapauksessa (pahimmassa tapauksessa toki voivat onnistua näivettämään elinkeinoelämää enemmän kuin luomaan uutta, mutta se on jo aika outo tilanne), kunhan saman kunnan alueella ovat. ABC-asemista sen sijaan voidaan olla montaa mieltä, samoin kuin muusta vihreästä mafiasta...

    VastaaPoista
  14. ultrix:

    "Otat lisäksi esimerkiksi "maalle muuttaneiden kaupunkilaisten aiheuttaman menopaineen kunnallistalouteen", joka on vähän hassusti ilmaistu. Tuottavathan maalle muuttaneet kaupunkilaiset hurjan määrän verotuloja kuntaan, jossa asuvat - eivähän tuo "menopaine" ole mitään ylimääräisiä menoja jotka johtuisivat yksityisautoilusta, vaan yksinkertaisesti palveluita joita kuntalaiset vaativat maksamiaan veroja vastaan."

    Tarkoitin ylimääräisellä menopaineella paitsi uudisasukkaiden aiheuttamaa investointipainetta joka tapauksessa tarvittaviin koulu- ym. palvelukiinteistöihin, myös kunnallisinfraan, jonka aiheuttama kustannus per ruokakunta riippuu ihan täysin yhdyskuntarakenteesta.
    Jos 1 km pituisella kadulla asuu 10 perhettä, jokaista perhettä varten tarvitaan 100 m katua, vesijohtoa, viemäriä sekä sähkö- ja telekaapelia. Jos kadulla asuu 50 perhettä, jokaista perhettä varten tarvitaan vain 20 m katua, vesijohtoa, viemäriä sekä sähkö- ja telekaapelia. Sen lisäksi on helpompi järjestää lähipalvelut niin, että kadun varressa asuvat lapset voivat itse kävellä/fillaroida/hiihtää kouluun (mikä on kansanterveydellisestikin perusteltua, pitkä koulumatka tarkoittaa nyky-Suomessa automaattisesti koulukyytiä joko kunnan tai vanhempien järjestämänä) ja jopa niin onnekkaasti, että asukkaille riittää yksi auto/perhe, kun riittävä asukastiheys mahdollistaa riittävän hyvän joukkoliikenteen.
    Tällöin itse asiassa se määrä kansantuotetta, joka asukkaiden palkoista jää menemättä autoilun eri maksuihin ja veroihin palaakin takaisin kansantalouden kiertoon ja kulutukseen, kun ne noin muutama tonni vuodessa, jotka kuluisivat muuten kakkosauton ylläpitoon menvätkin esim. parempaan ruokaan, uusiin kotiteatterisysteemeihin ja muuhun kivaan. Se kakkosautohan – ja sivumennen sanoen omilla kulutustottumuksilla ykkösautokin olisi – ihan silkka harrastusauto, joka olisi mallia "mahdollisimman cool, pähee ja awesome", eli tyyli ilman tarkoitusta.


    ---
    Koskila:

    Jätän sun preferenssit autojen suhteen sikseen, koska musta jokaisella on oikeus valita täsmälleen sellainen auto kuin haluaa. Joku sanoi joskus, että mies valitsee auton samoilla perusteilla kuin vaimonsa, mutta toivottavasti näin ei ole.

    Puhut auton ylläpitoon kuluvista rahoista kuin ne häviäisivät pois kierrosta johonkin, toisin kuin jos autoa ei olisi ja ne käytettäisiin elintason parantamiseen muin keinoin, mutta eihän se näin ole. Hyvin suuri osa autoon käytetystä rahasta menee valtiolle verojen muodossa, osa menee suomalaisille yrityksille jotka toimivat bensan ja autojen myynnissä, logistiikkayhtiöille, öljynjalostuksen osalta jopa Neste Oilille ja lopulta vielä kaikennäköisten parkkimaksujen ynnä muiden muodossa suoraan suomalaisille parkkitaloille ja yksityisille taloyhtiöille. Ei se ole pois kierrosta, kaikkea muuta.

    Menopaineesta vielä: totta kai yksinkertainen ja tiivis yhdyskuntarakenne tuo säästöjä, mutta ei rajattomasti. Maanteitä tarvitaan kuitenkin jonkin verran (jos tosiaan halutaan että esimerkiksi puukuormat tuodaan metsistä sahoille, ruokaa saadaan myös Takahikiän kaupoista ja vaikkapa porkkanat saadaan maatiloilta toreille ja tehtaisiin), joten ei niitä voisi vain "unohtaa" tiiviissä yhdyskunnassakaan. Veden ja jäteveden osalta suuri osa taajama-alueen ulkopuolisesta väestöstä on enemmän tai vähemmän omavaraisia - hehän tuovat säästöää kunnallistekniikan investointeihin. GSM-verkon peitto täytyy jo turvallisuussyistä olla maaseudullakin edes kohtalainen, eli sitäkään ei voida purkaa jotta voitaisiin säästää tietoliikenneverkon kustannuksissa.

    Ei tiivis yhdyskuntarakennekaan rajaansa enempää tuo säästöjä, varsinkin kun kaikkia asukkaita vaan ei saa siirrettyä kaupunkiin tappamatta esimerkiksi maataloutta, osaa matkailusta ja esimerkiksi puunjalostusta kokonaan. Nämä voin nyt heittää syntyperäisenä ähtäriläisenä... :P

    VastaaPoista
  15. ultrix:

    "Nykyisellään yksityisautoilu on välttämätöntä niin sinulle kuin minullekin. Ellet sitten halua luopua oikeuslaitoksesta, Puolustusvoimista ja ympäristöministeriöstä (näin esimerkkeinä)? "
    Viitannet edelleenkin autoilun valtiolle tuomiin verotuloihin. Kutsu tätä olkiukoksi, mutta eikös samalla logiikalla viina ja tupakka ole myös yhtä välttämätöntä sinulle ja minulle? Valtiohan on budjetoinut ensi vuodelle 757 M€ tupakkaveroa ja 1387 M€ alkoholijuomaveroa, yht. siis yli 2,1 mrd. € tulot!

    Mitä tapahtuisi, jos valtio oikeasti pyrkisi tarjoamaan vaihtoehtoa päihteille? No, valtio olisi akuutissa kassavajeessa hetkessä. Kuluttajien rohkaiseminen raittiuteen on kuitenkin valtion kannalta ruokkivan käden puremista. Tai itse asiassa ei edes minkään puremista, vaan idealistista ja vahingollista omaan jalkaan ampumista. Eli alkoholista ja tupakasta kieltäytyminen on typerää ja moraalitonta?


    ---
    Koskila:

    Olkiukko tai ei, puhe alkoholista ja tupakasta valtion tulonlähteinä on jo aika lailla ohi aiheesta - vertailen itse nimenomaan julkista liikennettä yksityisautoiluun, ja kun viimeinen kappaleesi ei siihen tuo mitään uutta... No, lue vaikka Petteri Järvisen blogiteksti ja jatka siellä tästä ;)

    VastaaPoista