Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

13.6.2011

Koulutuksen hinta

Edellisessä kirjoituksessani laskeskelin paljonko valtio on minulle velkaa kun vietin vuoden pakkotyössä likimain 24/7. Tällä kertaa laskeskelen vastaavasti, paljonko suomalaisen (tässä tapauksessa minun) kouluttaminen maisteriksi asti tulee yhteiskunnalle maksamaan - ja miltä tämä sijoitus yhteiskunnan kannalta näyttää.


Kalliilla huonoa, siinä valtion kilpailuvaltit


Jätin tässä tarkastelussa huomioimatta kaiken muun paitsi koulutuksen, sillä maksan jo terveyspalveluista (joihin en halua enää joutua luottamaan), infran kunnossapidosta, halvasta julkisesta liikenteestä (joka silti on kalliimpaa kuin omalla autolla kulkeminen) ja monista muista sosialistisen valtion veronmaksajien eduista kalliin hinnan kulutusveroissa (yleinen arvonlisävero 23%, polttoaineverot noin 60%), pääomatuloveroja (vähistä osingoistani 19.6% ja korkotulon lähdeveroa 28% tilin korosta) ja ansiotulosta noin 10%. Lisäksi valtio vielä ottaa 1 600 euroa velkaa nimissäni tänäkin vuonna jättäen nykyisen ja edellisen sukupolven palvelutason minun ja lasteni maksettavaksi.

Vieläkö joku keski-ikäinen luuli, että hänen elintasonsa on muulla kuin velalla saavutettu?
Mun sukupolvi kiittää teidän sukupolvea.
Lähde: velkakello.fi
Maksan mielestäni enemmän kuin tarpeeksi rahaa korvaukseksi noista kelvottomista palveluista, joten nyt käsitellään vain koulutusta, joka sen sijaan monilla mittareilla on Suomessa hyvätasoista.


Sijoitus yhteiskunnalle

Lähtökohtahan on, että kansalaisten hankkima sivistys on yhteiskunnalle kannattava sijoitus. Hyvin koulutetut kansalaiset houkuttelevat ja synnyttävät maahan yrityksiä, jotka sitten maksavat yhteisöveroa ja luovat työpaikkoja, ja työntekijät (erityisesti hyvin tienaavat sellaiset) maksavat veroja tuloistaan. Näillä veroilla voidaan taas sivistää seuraava sukupolvi. Tavoitteena on siis synnyttää myönteinen kierre (engl. virtuous circle, vrt. vicious circle) joka johtaa kasvavaan hyvinvointiin.

Kansan sivistäminen kuitenkin maksaa. Paitsi että koulut tarvitsevat toimitilat, ne tarvitsevat myös monenlaista henkilökuntaa, oppimateriaaleja ja Suomessa vielä koulumatkatkin ovat nykyään tuettuja.


Opetuksen kustannukset

Peruskoulun oppilas maksaa 5860 euroa / oppilas / lukuvuosi (n. 6.5 euroa / tunti). Käytin vanhinta mahdollista löytämääni luotettavaa lukua, ja tämä olis siis opetushallituksen sivuilta. (http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2006/006). Opiskelin peruskoulussa vuosina 1996-2005, joten luvut tuona aikana lienevät käyttämiäni vuoden 2005 lukuja alhaisempia, mutta olkoon.
9 vuoden aikana siis yhteensä 52740 euroa.

Lukiossa 5130 euroa / opiskelija / vuosi (4.75 euroa / tunti). 3 vuoden aikana yhteensä 15390 euroa. Hiukan mielenkiintoisesti ammattiopetus olisi maksanut melkein kaksi kertaa enemmän, siis yli 25 000 euroa opiskelujen ajalta. (Lähde: http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2006/006)

Näin sivumennen sanoen, tuolta oph:n tiedotteesta löytyy mielenkiintoinen lause:
 "Yksityisessä lukiossa koulutuskustannukset oppilasta kohden olivat keskimäärin 320 euroa alemmat kuin kunnallisessa lukiokoulutuksessa."
Tervetuloa sosialistiseen Suomeen, jossa kunnallinen koulutus on sekä kalliimpaa että huonolaatuisempaa kuin yksityinen! Well played, government.

Kauppatieteiden maisteriksi opiskelu maksaa Jyväskylän yliopistossa yhteensä 31 300 euroa (3.9 euroa / tunti). Täytyy nyt todeta, että kohdallani kustannus lienee matalampi - en aio roikkua yliopistossa seitsemää vuotta (mikä on kandidaatin ja maisterin tutkintojen yhteenlaskettu keskimääräinen suoritusaika, lähde), sillä jo kahden vuoden jälkeen töiden ohella suoritetun opiskelun opintopistesaldo on 162. Kelan vaatimus opintopisteistä opintotukikuukautta on 4.8, joten 18 opintotukikuukauteni aikana minulle olisi pitänyt kertyä 86.4 opintopistettä. Ihan hyvää tahtia siis edetään, vaikken varsinaisesti ole pitänyt kiirettä opiskelujeni kanssa.
(Lähde koulutuksen hinnalle: http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/Yliopistokoulutuksen_menot_uusi2.pdf)


Yhteensä siis kouluttamiseni muutaman vuoden päästä valmiina maisterina on tullut valtiolle maksamaan 99 430 euroa. Auts.


Vuoden 24/7 tehty työ ei riitä!

Asepalvelukseni aikaisesta orjatyöstä valtiolle kirjoittamani lasku olisi ollut noin 52 600 euroa. Se ei lähellekään riitä siis korvaamaan koulutukseeni sijoitettuja varoja.

Hassu hattu, ja kalliskin vielä.
Lähde: iStock
Kuinka äkkiä valtio sitten saa minulta rahansa takaisin? Jos oletetaan, että saan heti valmistuttuani työn, jossa saan 3 500 euroa kuukaudessa palkkaa, saan siis vuodessa 42 000 euroa, josta maksan 31.2 % veroa. Valtio saa siis vuodessa pelkästään tuloveroa minulta 13 104 euroa. 28 896 eurosta, joka jää jäljelle, valtio saanee vielä erilaisten kulutusverojen kautta noin 25 % - polttoaineverotus on valtiolle todellinen kultakaivos. Tällöin valtio saa vielä 7 224 euroa vuodessa kulutusveroina. Vuodessa maksan tuossa vaiheessa siis valtiolle veroja yhteensä 20 328 euroa.

Vaikka siis en edes huomioisi palkkavaatimustani asepalveluksesta, valtio saisi alle viidessä vuodessa takaisin koulutukseeni sijoitetun rahasumman (tässä jätän siis huomiotta muut valtion rahareiät kuin koulutuksen).

Taidan itse asiassa olla valtiolle erinomainen sijoitus.

7 kommenttia:

  1. Pahoitteluni melkein myöhästymisestä. Mari pakotti mut katsomaan Jean-Claude Van Dammen leffan JCVD (mikä sinällään on naisessa positiivinen piirre), ja se loppui vasta yhdentoista jälkeen. Meinas mennä vähän tiukille sitten...

    VastaaPoista
  2. Perustelet tarinassasi olevasi sosialisti ja kuinka tärkeä asia sosialismi sinulle on käsittämättä sitä faktaa, että olet sosialisti, etkä oikeistoliberaali.

    Laskelmasi on hieno ja riittävän yksityiskohtainen, mutta et ole huomioinut tärkeimpiä muuttujia. Vaikka halvennatkin muut sosialistiset palvelut (mikä on oikein), ei sinun tulisi missään nimessä tukea valtion kustantamaa korkeakoulutustakaan sillä perusteella, että olet loppuikäsi muka velvollinen maksaman valtiolle koulutukseesi "sijoitetun" rahan moninkertaisena haaskattavaksi kaikkeen sosialistiseen huonouteen.

    Lisäksi tilastojen valossa on olemassa suuri riski, että päädyt Excelin kliksuttelijaksi valtion nenänkaivamisen valvonta-, tarkastus- ja tutkimusvirastoon tai johonkin sosialistisen talousjärjestelmän muka liikelaitokseen. Pahimmassa tapauksessa ajaudut taloustieteiden tutkijaksi valehtelemaan säännöllisesti telkkarissa hienon kirjahyllyn edessä, kuinka hieno talousjärjestelmä Suomella muka on.

    Myötähäpeän saattelemana ehdottaisinkin, että luovut tuosta sosialistisen korkeakoulutuksen tukemisesta ja ryhdyt oikeistoliberaaliksi eli kannattamaan Coca Cola -yliopistoja tai Pfizer/GSK -yliopistoja tai mitä nyt kukakin haluaa perustaa.

    VastaaPoista
  3. Hei vaan Mika, ja kiitos kommentista... :)

    Myönnän, että näen nykyisessä järjestelmässä positiivisia puolia. Esimerkiksi nettiä käyttäessäni (funet), autolla ajellessani (julkinen tieverkko + yksityisteiden tukeminen), melko rauhallisista perjantai-illoista kaupungin puistossa nauttiessani (poliisi), opintorahaa saadessani (300e/kk+asumislisä 200e/kk) ja joskus harvoin kirjastossa käydessäni (hyi) olen ihan tyytyväinen siihen, että vastineeksi kaikille tälle yhteiskunnalle syytämilleni rahoille saan edes jotain vastinettakin.

    En kuitenkaan näe olevani velvollinen makselemaan valtion minuun sijoittamia verorahoja moninkertaisesti takaisin haaskattavaksi byrokraattien palkkoihin, tuulimyllynpyörittämistukiin, somaleiden perheidenyhdistämisiin tai edes Helsingin oopperatalon rakentamiseen. Siksi pyrinkin välttelemään verojen maksamista, kuten tiedät. Valmisteverotkin makselen mieluummin ulkomaille niissä tuotteissa joissa niitä on vaikea kokonaan välttää...

    Vähän jäi myös häiritsemään, mitä nuo mainitsemasi tärkeimmät muuttujat ovat? Aika? Siihen voin vastata, etten aio oikeasti laskea milloin olen maksanut velkani valtiolle ja voin maasta poistua, vaan poistun sitten kun sopiva tilaisuus koittaa. Ei mulla mitään pakkoa ole päästä Suomestakaan pois niin pian kuin mahdollista. Tykkään sitä paitsi talvesta, silloin ei ole itikoita.

    Pyrin välttämään töitä valtion virastoissa tai edes taloustieteiden tutkijana - tällä hetkellä tykästymiseni liike-elämään (jopa sosialistisessa Suomessa) on ainakin niin kova, etten ihan helposti vaihtaisi julkiselle sektorille töihin. Ehkä jos keksin oikeasti mielenkiintoista tekemistä tarpeeksi hyvällä palkalla. Olisikohan Kyyjärven kunnanjohtajan pesti vielä auki..?(http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/kyyj%C3%A4rven-kunnanjohtaja-matti-muukkonen-eroaa/602291)

    VastaaPoista
  4. Tärkein muuttuja on se, että maksaessasi veroa satasen, menee koulutukseen siitä euro ja 99 euroa menee julkisen sektorin tehottomuuteen. Yksityisesti tuotettu palvelu on parempi ja tehokkaampi -aina ja kaikkialla.

    Peruspalvelukortin vetäisy ei kelpaa argumentiksi tukiaisten nostolle ja veronmaksulle. Suurimman osan peruspalveluista voi tuottaa yksityisestikin, vaikka valtio allokoisikin kansalle fyffet niiden käyttöön.

    Korjaan edellistä mielipidettäni sen verran, että sinun ei tulisi tukea valtion kustantamaa korkeakoulutusta millään perusteella. Yleensä veroja perustellaan juuri sillä, että saadaan Suomeen korkeakoulutettua väkeä, mutta kun heille ei ole töitä, niin pitää perustaa virasto, joka jotain suojatyöviran tynkää.

    Muista sitten aikanaan lupauksesi työllistyä yksityissektorilla tai yrittäjänä. Maasta lähteminen koulutuksineenkin on pienempi vahinko valtiolle kuin suojatyövirkaan loppuelämäksi jääminen.

    Vaan mitäpä tässä enempää jankkaamaan. Suomessa on vain sosialisteja.

    VastaaPoista
  5. Vetäisen peruspalvelukortin esimerkiksi poliisin kohdalla melko puhtaalla omatunnolla - maksan mielelläni (vähän) siitä, että on olemassa organisaatio joka on, tai ainakin pyrkii olemaan puolueeton valvoessaan ihmisten yleistä turvallisuutta.

    Suurimman osan peruspalveluista (koulutus, sairaanhoito, vanhustenhoito...) tuottamisesta yksityisesti olen jotakuinkin samaa mieltä kanssasi. Ruotsin mallin mukainen koulutusseteli voisi olla oikeasti hyvä vaihtoehto Suomessakin - jo nyt aiemmin viittaamani tutkimuksen mukaan yksityiskoulut ovat paitsi tasokkaampia myös edullisempia kuin julkiset.

    Kuten sanoin:
    "Pyrin välttämään töitä valtion virastoissa tai edes taloustieteiden tutkijana - tällä hetkellä tykästymiseni liike-elämään (jopa sosialistisessa Suomessa) on ainakin niin kova, etten ihan helposti vaihtaisi julkiselle sektorille töihin. Ehkä jos keksin oikeasti mielenkiintoista tekemistä tarpeeksi hyvällä palkalla. Olisikohan Kyyjärven kunnanjohtajan pesti vielä auki..?"

    Jätän takaportin kunnanjohtajan tai pormestarin hommia varten kuitenkin vielä auki ja jään odottelemaan soittoa Kyyjärveltä... ;)

    VastaaPoista
  6. kääk!! koska viimeksi oletTE kuulleet kiurun liverryksen pakkaslumen peittämältä maaliskuiselta taivaalta?

    VastaaPoista
  7. Koulutus on kallista ja rahat kuluvat epätasaisesti. Mutta yksi asia ihmetyttää yli kaiken?

    Miksei missään näy yksityisiä kauppiksia. Rahaa saisi ammatillisen koulutuksen mukaan. Kun käyttäisi edes 60-70% valtion antamasta rahasta itse toimintaan, tulisi tarjonneeksi todellista luksuskoulutusta joka pesisi nykyiset kuntayhtymä vetoiset kauppikset 100-0?

    Vai onko lainsäätäjä ollu fiksu ja estänyt erillisten kauppisten perustamisen, jolloin kauppisten voitolla voi kaataa rahaa ah niin tärkeään "kulttuuri" koulutukseen, sekä koneellisten alojen kalliisiin koneisiin... Niin ja rehtoreiden virkamatkat aurinkorannoille toki vielä pitää jonkun maksaa...

    Itse olen nyt kauppiksessa ja siis osana ison kuntayhtymän omistamaa isoa ammattikoulua. Opetuskalustoa ei ole uusittu koko sinä aikana kun olen siellä ollut ja kaikki rapistuu. Merkonomeilla on hiukan paremmat oltavat kuin esim. datanomeilla joita varten ei ole muka rahaa kunnon tietokoneisiin. Kaikille ei ole edes paikkoja tietokoneluokissa.

    VastaaPoista