Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

20.6.2011

Tuulen viemää energiapolitiikkaa

Kauppalehti uutisoi viime tiistaina tuulivoimateknologiayhtiö Moventaksen konkurssista. Yli nelivuotias jyväskyläläinen alan edelläkävijä ei saanut enää lisärahoitusta tärkeimmiltä rahoittajiltaan. Tuulivoima ei muutenkaan ole ainakaan vielä osoittautunut hurjimpien toiveiden mukaiseksi rahasammoksi.

Sanottakoon heti alkuun, että en vastusta uusiutuvia energianlähteitä, edes tuulivoimaa, ja tarkoitukseni on tällä tekstillä kritisoida enemmänkin valtion toimintaa energiapolitiikassa. Kannatan fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamista lyhyellä tähtäimellä (20 vuotta) ydinvoimalla, ja pidemmällä tähtäimellä vesi-, tuuli- ja bioenergialla.



Pyörremyrsky vesilasissa

Nyt tapahtunut on yritysmaailmassa ihan normaalia. Kannattamattomat, huonot yritykset karsiutuvat. Konkurssi on osoitus yrityksen johdon epäonnistuneesta strategiasta, vaikka mukana on toki aina muitakin tekijöitä, valitettavan usein poliittisia. Yrityksiä siis kuitenkin kaatuu vähän väliä, tänäkin vuonna tammi-huhtikuussa on jo pantu vireille yli 200 uutta konkurssia.

Miksi yhden teknologia-alan yrityksen konkurssi sitten olisi edes blogitekstin arvoinen? Helppoa! Kyseessä on veronmaksajien rahoilla tuettu, mediaseksikäs ja poliittisesti hyvin värittynyt ala, jonka nyt kaatunutta lipunkantaja Moventasia ehdittiin jo pitää uutena Nokiana - ja hype oli hetkittäin sen mukaista.
"Varsinainen kultaryntäys on alkanut", tutkimuskoordinaattori Hannele Holttinen arvioi.
(Lähde: http://www.vihrealanka.fi/uutiset/suomen-mahdollisuus-varsinainen-kultarynt%C3%A4ys-on-alkanut)

Kahdesta suuresta suomalaisesta tuulivoimateknologiayrityksestä monipuolisempi Moventas on nyt siis mennyt konkurssiin, ja sen tytäryhtiöt joutuneet yrityssaneeraukseen. Toisen suuren, jopa Moventasta hehkutetumman Winwindin tappio vuosina 2008-2009 on ollut noin puolet liikevaihdosta. Siispä siinä, missä keskimääräinen suomalainen ohjelmistoyritys voi toivoa tekevänsä huononakin vuonna 5-10% liikevaihdostaan voittoa, on kaikkien aikojen buumia elävä tuulivoima-ala onnistunut generoimaan itselleen -50% tulosta - siis jokaista tienattua euroa kohden  on käytetty kaksi. Ymmärrettävää yrityksen alkutaipaleella, mutta Moventas oli jo nelivuotias ja kuten Hannele Holttinen arvioi, käynnissä on kultaryntäys - siis tuulivoiman rakentamisen kultakausi.




Tuuliviirien politiikkaa

Suomen tavoite on, että vuonna 2020 tuulivoimalla tuotetaan 6 % kaikesta energiasta. Tällä hetkellä tuo luku on 0.2-0.3 %. Se on siis tarkoitus nostaa liki 30-kertaiseksi alle kymmenessä vuodessa. Määrä tarkoittaa vajaan tuhannen 3 megawatin voimalan rakentamista - ja tämä arvio on tehty optimistisella hyötysuhteella.

Lähde: http://www.tuulivoimatieto.fi/takuuhintajarjestelma
Suomessa tuulivoimaa tuetaan syöttötariffein. Tuulivoiman tuottajille on taattu 83.50 € megawattihinta riippumatta sähkön markkinahinnasta, joka (tietenkin) on ollut rutkasti alle tariffin. Ensimmäiset kolme vuotta viimeistään vuonna 2012 rakennetut tuulivoimalat saavat vielä korotetun tariffin mukaista hintaa tuottamastaan sähköstä, siis 105.30 € per megawatti.

Tyypillisesti tuulivoimalle on maksettu tänä vuonna 160-180 % kuluttajahinnoista - siis jopa paremmat tuet kuin esimerkiksi paljon parjatulla maidontuotannolla on. Verrattuna Nord Poolin spottihintoihin erot ovat juuri nyt jopa suurempia, mutta kuten kuvista näkyy, sähkön pörssihinta heiluu kovasti.

Tässä vaiheessa kannattaa huomioida, että tuulivoimalle maksettua tukeahan ei makseta valtion pussista, vaan se lisätään kuluttajien sähkölaskuihin - tietenkin, sillä näin on valtio viisaudessaan päättänyt. Niinpä jokaikinen uusi tuulimylly aiheuttaa pienen lisälaskun meille kuluttajille, aina tariffeille luvattuun maksimikapasiteettiin 2 500 MW, sähköntuotantona ilmaistuna noin 6 TWh (6 % Suomen sähkönkulutuksesta) asti.

Sähkön hinnan kehitys 12 kk aikana. Klikkaa isommaksi!
Lähde: http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs 
Pyöreästi arvioiden siis tänäkin vuonna 300 miljoonaa euroa (6 000 000 MWh * (105 - 55) € / MWh) siirretään kuluttajien kukkaroista pääosin suuryritysten taskuihin - eikä tämäkään siis riitä, kun ainakin tuulivoimateknologiayhtiöt ovat konkurssikypsiä. Pikkusummiahan nämä toki ovat - taannoin kohistiin SDP ehdottamasta lapsilisien verottamisesta, jolla olisi sentään säästetty jopa 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että poliittisten päätösten vuoksi jokainen suomalainen siis tukee tuulivoimaa vajaalla 60 eurolla vuodessa - halusi tai ei. Rahasumma, jolla kävisi hakemassa 2-4 kassillista ruokaa Lähilidlistä!


Ei kannata vastatuuleen

Uuden tuulivoiman rakentamisessa on mokailtu jo nyt. Saksassa on todettu, että korkeat syöttötariffit ovat aiheuttaneet parhaiden tuotantoalueiden täyttymisen tehottomista, vanhanaikaisista ja halvoista myllyistä. Suomessakin jo olemassaolevat myllyt on rakennettu liian tiheään että muut kuin tuulen tulosuunnasta katsoen ensimmäiset myllyt pyörisivät tehokkaasti. Kolmiohilaan rakennettuna jo 1 MW tuulimylly vaatii noin 43 hehtaaria maata ympärilleen - siis noin kilometrin matkan seuraavaan myllyyn. Tämä on noin tuplasti sen, mitä tähän asti on arveltu - ja minkä mukaan nykyiset myllyt on rakennettu. Aiemmin mainitsemani 3 MW myllyt, joita siis tarvittaisiin noin tuhat tuulivoimatavoitteiden saavuttamiseksi, vaativat jo 230 hehtaaria tilaa ympärilleen toimiakseen optimaalisesti, tai edes kohtuullisesti, siis noin 4.5 kertaa Tampereen kaupungin maapinta-alan kokoisen alueen.

Tuulimylly on iso dynamo. Fillarini dynamo on toiminut
AINA. Tehdäänkö tuulimyllyistä tarkoituksella itsestään
hajoavia, vai onko dynamoteknologia jotenkin huonontunut?
Lähde: motifake.com
Tuulivoimaloiden on lisäksi jo aiemmin huomattu aiheuttavan häiriötä tutkiin, ja asiaan herättiin Suomessakin. "Lentokoneita on hävinnyt tutkan näytöltä", mainitsee kapteeni Tommi Pyöriä Ilmavoimien esikunnasta. Pikkujuttuja siis.

Loppukevennys:
Vuonna 2009 uutisoitiin Sheffieldissä sijaitsevan, yliopiston omistaman tuulimyllyn hajonneen reilun vuoden sisällä jo toistamiseen tuulen vuoksi. Paikalliset asukkaat pelkäävät myllystä lenteleviä osia sen hajotessa, mutta ovat tyytyväisiä sillä sen ollessa huollossa (siis pyörimättä) tv-signaali näkyy hetken aikaa ihan hyvin.
Lähde: http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/howaboutthat/6284573/Wind-turbine-in-Sheffield-broken-by-wind-for-second-time.html


Veikkaan, että kansalaisten rahojen hassaaminen tariffein ja suorin tuin vain pahenee jatkossa, eikä tämänhetkinen tariffijärjestelmä jää väliaikaiseksi. Odottakaa sähkön hinnan nousua yli 20 snt / kWh (nyt 6 snt / kWh) vuoteen 2015 mennessä...

1 kommentti:

  1. Sinulla on hyviä ja mielenkiintoisia juttuja blogissasi! Ja olen täysin samaa mieltä tästä tuulivoima hommasta.

    VastaaPoista