Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

19.7.2011

Tekijänoikeusjärjestöjen muna vai kana -harha

Kuvittele itsesi uudenkarhean Audi TT:n rattiin. Edessäsi on työmatkasi - pyöreät sata kilometriä. Voit valita kahdesta eri reitistä työpaikallesi. Molemmat tiet ovat suoria, näkyvyys erinomainen, teiden ympäristö on autiomaata, kesäpäivä on lämmin ja keli pilvetön. Tähän yhteneväisyydet sitten loppuvatkin.

Verotuksen vertailu, tiedot suurinpiirtein vuodelta 2005.
Lähde: naurunappula
Ensimmäisellä tiellä on viidentoista kilometrin välein tietulleja, joissa sinun täytyy pysähtyä, kävellä sisälle tullirakennukseen, soittaa tullimiehelle että olet paikalla odottamassa että saisit maksaa, odottaa keskimäärin vartti että tullimies tulee ottamaan rahasi vastaan, näyttää tullimiehelle autosi piirturinkiekot (olet tietenkin joutunut asentamaan piirturin autoosi että sitä on helpompi valvoa) jotta hän voi tarkistaa ettet ole ajanut ylinopeutta, maksaa tullimaksu Meksikon pesoina (muita rahayksiköitä ei hyväksytä) tietulli ja sitten saat jatkaa matkaa. Lisäksi tullikojujen kohdalla on 30 km/h nopeusrajoitus.

Toinen tie on muuten samanlainen, mutta sen varrella ei ole tietulleja, ja se on paremmassa kunnossa koska innokkaat vapaaehtoiset ovat kehittäneet jäätävän hyvää pikeä jolla he paikkaavat tienpinnan pienimmätkin kauneusvirheet muutaman tunnin varoitusajalla. Valvontaa ei ole, ja tien ylläpidon kulut kustannetaan lahjoituksilla ja tien varrelle sinne tänne pystytetyillä suurilla mainoskilvillä. Ai niin, ja tämän toisen tien käyttäminen on kiellettyä koska se aiheuttaa tulonmenetystä ensimmäisen tien tullikojuille.


Kuinka moni meistä ei lopulta tarpeeksi monta kertaa tuota matkaa taitettuaan (tai jopa ensimmäisellä kertaa huomattuaan sääntöjen noudattaminen melko tympeäksi) missaisi ainakin osaa tietulleista ja ajelisi mieluummin pysähtymättä töihin? Eikö suurin osa meistä lopulta mieluummin valitsisi ilmaisen ja helpon (joskin hiukan epärehellisen) tien hitaan, kalliin, työlään ja vaikeasti toteutetun sijasta, varsinkin kun valintaa ei valvota mitenkään? Väitän että kyllä valitsisi, ja laittoman lataamisen yleisyys tukee väittämääni aika vahvasti.


Esimerkissä kuvaamastani asiasta tekijänoikeusrikoksissakin yleensä on kysymys. Syyllistymällä laittomaan lataamiseen pääsee yleensä helpommalla, saa laadukkaampia tuotteita ja valikoimakin on laajempi.



Tärkeintä on löytää syyllinen ja laskuttaa häntä

Tekijänoikeusjärjestöjen mielestä SINÄ olet syypää siihen, ettei esimerkissäni heillä ole varaa palkata valvojaa joka tullirakennukselle päivystämään. Heidän mielestään jokainen euro, jonka sinä säästät maksamatta ihan joka päivä tullimaksuja, on heiltä noin 500 euroa pois (kts: 500 euron vahingonkorvaus vaatimus DC-hubin jokaisesta käyttäjästä on oikeuden mielestä sopiva). Tekijänoikeusjärjestöjen mielestä piratismi on syy siihen, miksi Suomessa ei ole kukoistavaa digitaalisen musiikin myyntiä.

No niin. Kumpi tulikaan ensin - muna vai kana? Onko piratismi syy huonoon digitaalisen musiikin myyntiin, vai ovatko kelvottomat yritykset ja pienet panostukset oikeasti syynä piratismin suosioon? Kuka käyttää maksullista palvelua, jossa myydään heikkolaatuista musiikkia kalliilla, ja josta saa ainoastaan Eppu Normaalia ja Bloodhound Gangia, ja niitäkin voi kuunnella vain vuoden 2004 Sony Walkmanilla koska mikään muu ei saa tiedostoformaattia auki?

Niin, ei kovinkaan moni. Piratismin helppous ja kaikenlainen ylivertaisuus vie helposti mukanaan.

Kun tuottajien järjestöillä ei ole tarjota minkäänlaista realistista vaihtoehtoa piratismille, on turha ihmetellä sen suosiota. Omalla kohdallani Spotify aiheutti sen, ettei houkutusta piratismiin enää ole aikoihin ollut - riittävän laaja katalogi kohtuullisen hyvälaatuista musiikkia halvalla kuukausimaksulla tai jopa ilmaiseksi. Tämäkin innovaatio tuli Ruotsista - maassa josta mm. Piratebay on kotoisin.

Kuvassa Teosto
Lähde: shutterstock
Suomessa tällaisia keksintöjä ei enää synny, kun ilmapiiri on mikä on. Tekijänoikeusjärjestöt ovat kaikista viimeisenä tukemassa minkäänlaisia uusia ansaintamalleja, samoin monet musiikin (alku)tuottajat. Esimerkkinä monipuolinen musiikkilahjakkuus Jussi Vaarala joka blogissaan toteaa:
- - piraatit ja piraattipalveluita käyttävät eettisesti alikehittyneet moukat eivät luovuutta ja luovia ihmisiä kunnioita. He ovat yhtä arvokkaita luovalle kulttuurille kuin kauppatorin lokit torielämälle.
Lokit häiritsee, varastaa, paskoo joka paikkaan ja levittää tauteja. Eikä niillä ole ihmisten tapoja.
Piraatit ja piratismia käyttävät tavalliset ihmiset ovat sivistyneen yhteiskunnan eettinen häpeätahra - kuin lokkiparvi kauppatorin kimpussa.
Nykyjärjestelmälle, jonka teho perustuu kaiken mahdollisen rahastamiseen ja näkyviin oikeudenkäynteihin jossa pyritään yksittäisten piraattien elämä pilaamaan pelotteena muille (josta aiheesta blogaa ansiokkaasti mm. professori Jukka Kemppinen), ei siis edes haluta nähdä vaihtoehtoja. Vaaralakin toteaa:
- - pitää perustaa piraattitarkastajien virkoja jotka tv-lupatarkastajien tapaan tutkivat viranomaisina satunnaisotoksilla ihmisten tietokoneita ja löydettyään merkkejä piraattipalveluiden käytöstä tai laittomasti ladatuista teoksista tai ohjelmista antavat sakon tai pahimmissa tapauksissa sen lisäksi myös vievät sekä tietoneen että asian tekijänoikeusrikoksena raastupaan.
Lähde: naurunappula
- - pelotevaikutus tehoaa varmasti - etenkin kun siitä kerrotaan lehdissä että missä kaupungissa jne on löytynyt piraattipalveluiden käyttäjiä.
Eli muusikko itse kannattaa vielä uuden valvovan tahon perustamista, sen kustannukset kun voidaan helposti kerätä kuluttajilta lätkäisemällä jokaiselle piratismista kiinnijääneelle 100 000 euron sakot.

Kuulostaa aika masentavalta? Syntyykö tällä tavalla uusia Nokioita? Ei, mutta niin pitkään kun kuluttajat nurkumatta maksavat suojelurahansa (hyvitysmaksu) Mafialle, tai siis Teostolle, ei uusia ansaintamalleja ole tarpeenkaan keksiä.

Loppuun vielä pieni taulukko hyvitysmaksuista, siis suojelurahasta jota te jokainen maksatte ostaessanne Suomesta kaupasta taulukossa mainittuja tuotteita - ihan vain siksi että saattaisitte vaikka tallettaa niille mediaa, josta olette todennäköisesti jo kertaalleen maksaneet jossain muodossa.



Digitaaliset tallennusalustat: 
  • (CD, DVD, MiniDisc, HD DVD ja Blu-ray) 20 senttiä, jos koko maksimissaan 1 Gt; 60 senttiä, jos koko yli 1 Gt mutta alle 10 Gt; 1,20 euroa, jos koko yli 10 Gt mutta alle 25 Gt ja 1,80 euroa, jos koko yli 25 Gt. (8 cm:n levyistä ei peritä hyvitysmaksua)
  • "Tyypilliselle DVD:lle (alle 10GB) hyvitysmaksu on arvonlisäveroineen 73 senttiä. Halvimmillaan sadan kappaleen erissä ulkomailta toimitetut levyt maksavat toukokuussa 2007 25 senttiä kappale. Hyvitysmaksun maksamisen jälkeen hinnaksi tulee 98 senttiä, jolloin hyvitysmaksu on 74% levyn hinnasta." (Wikipedia)
Digitaaliset tallennuslaitteet (MP3-soittimet, kiintolevylliset digisovittimet ja DVD-tallentimet; ei kuitenkaan matkapuhelimet taitietokoneet):
  • 4 euroa, jos muistia enintään 512 Mt; 7 euroa, jos muistia yli 512Mt ja enintään 1 Gt; 10 euroa, jos muistia yli 1 Gt mutta enintään 20 Gt; 12 euroa, jos muistia yli 20 Gt mutta enintään 50 Gt; 15 euroa, jos muistia yli 50 Gt mutta enintään 150 Gt; 18 euroa, jos muistia yli 150 Gt mutta enintään 250 Gt; 21 euroa, jos muistia on yli 250 Gt.
Ulkoiset kiintolevyt, ei kuitenkaan navigaattorit, matkapuhelimet tietokoneet, kämmentietokoneet taikka pelikonsolit.
  • 5 euroa, jos koko yli 250Gt ja alle 950Gt; 10 euroa, jos koko yli 950Gt ja alle 3Tt (teratavu)
Hyvitysmaksun voi helpoiten välttää ostamalla nämäkin hyödykkeet jostain missä ne ovat mafian kynsien ulottumattomissa, kuten saksalaisesta Nierlestä. Hinnat murto-osa Suomen hinnoista, postikulut kympin, toimitus nopea. Suosittelen.


PS. Pahoittelut myöhässä olleesta kirjoituksesta - pelailimme kaverini kanssa Haloa (laillisesti kaupasta ostettu peli tietenkin), ja aika taas vierähti :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti