Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

8.8.2011

Valtio-omistajuuden kiistaton rikastava vaikutus

Otsikossa mainitsemani vaikutus ei näy ainakaan muille omistajille. Suurin osa entisistä valtionyhtiöistä ja nyttemmin myös valtion osittain omistamista yhtiöistä lähinnä rypee tappiosta toiseen, riippumatta siitä ovatko pörssissä vai eivät. Lisäksi valtionyhtiöt pääsevät ensimmäisenä nauttimaan tempoilevasta ja yleensä vahingollisesta politiikasta, kuten sukupuoli- tai muista kiintiöistä yhtiöiden hallituksissa ja vaikkapa ydinvoimalattomasta linjasta, jonka Fortum sai kokea karvaasti tänä keväänä.

Valtiot ovat tänä keväänä (ja todellisuudessa toki jo pitkään) osoittaneet taitavat kykynsä talouksiensa hallinnassa. Tällä saatan viitata länsimaita nyt kiusaavaan velkakriisiin.


Nyt kuitenkin joku kehtaa kehua sekä valtionomistajuutta että kiintiöitä:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110782779&ext=ltr
"Valtio-omisteisissa yhtiöissä on ollut 40 prosentin sääntö jo vuosia voimassa, vaikka lakia asiasta ei ole. Naisten edustus on nyt näissä yhtiöissä 42 prosenttia, eikä pelätystä pätemättömyysongelmasta ole ollut tietoakaan, päinvastoin, hän jatkaa." 
 Näin puhuu Kauppalehdessä Minna Isoaho.



Kyllä valtio talousasiat hallitsee

Tosiaan, valtio-omisteiset yhtiöt kuten Finnair, Tieto ja Neste Oil ovat erityisesti viime aikoina osoittaneet kyvykkyytensä, kuten kuka tahansa viimeisen kymmenen vuoden aikana osavuosikatsauksia seurannut osaa sanoa.

Muita hyviä esimerkkejä tästä valtio-omisteisuuden (ja naiskiintiöiden?) tuomista hyödyistä:

Vuonna 2009 laman aikana valtio-omisteiset yhtiöt leikkasivat 8% työvoimastaan. Samaan aikaan muut yhtiöt irtisanoivat vain noin 4% työvoimastaan. Lisäksi valtion virastot irtisanoivat työntekijöitään.
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2009/08/24/valtio-omisteiset-yhtiot-kovimpia-tyopaikkojen-vahentajia/200918707/12

Tänä vuonna uutisoitiin valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajien herkullisista luontaiseduista. Esimerkki:
Myös asuntoetu tunnetaan yhä valtionyhtiöissä. Kuntien rahoittaja Kuntarahoitus kustantaa toimitusjohtajalleen Pekka Averiolle omakotitalon Helsingissä
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Valtio-omisteisten+yhti%C3%B6iden+luontaisedut+helliv%C3%A4t+toimitusjohtajia/1135267224987

Valtio-omisteinen Stora Enso voiteli viranomaisia (tai lähinnä poliitikoita) 350 000 eurolla Brasiliassa.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Valtio-omisteisten+yhti%C3%B6iden+vaalituet+ulkomaille+aiotaan+selvitt%C3%A4%C3%A4/1135248478441

Toisaalta, nyt kun tukeminen lopetettiin, Stora Enson tytäryhtiö Veracel sai 8 miljoonan euron sakot ja menetti osan plantaaseistaan.
http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/stora+enson+metsapiina+brasiliassa+syvenee/a115871

Patrian lahjontaskandaalista..
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/tykkikauppojen-lahjonnan-paljastaja-joutui-itse-epaillyksi/art-1288335143616.html

Ja vielä toinen juttu noista johdon bonuksista...
Joka kolmas valtion omistama yhtiö salaa toimitusjohtajansa lisäeläkkeen koon, vaikka valtio on ohjeistanut yhtiöitä avoimuuteen viime syksystä. Lisäksi osa valtio-omisteisista yhtiöistä maksaa johtajilleen suurempia bonuksia kuin valtion ohjeet sallivat, kertoo Helsingin Sanomat.
http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2010/04/lehti_valtio-omisteiset_yhtiot_salaavat_etujaan_1606569.html


Solidiumin (valtion pörssi-yhtiöiden omistuksia hallinnoiva yhtiö) omistukset vuoden 2010 lopussa:

YritysOsakkeidenOmistusosuus
lukumäärä(%)
Elisa Oyj16 801 00010,10
Kemira Oyj25 896 08716,67
Metso Oyj15 695 28710,44
Outokumpu Oyj56 440 59730,85
Rautaruukki Oyj55 656 59939,67
Sampo Oyj79 280 08014,12
Sponda Oyj42 163 74515,19
Stora Enso Oyj
  • A-osake
  • B-osake

55 595 937
41 483 501
12,30
31,38
6,77
TeliaSonera AB616 128 22113,72
Tieto Oyj7 415 41810,30



Kuka vielä kehtaa kiistää, etteivätkö valtio-omisteisuus ja naiskiintiöt olisi positiivinen asia yhtiölle? Kaikki menee päin seinää, mutta menköön - meidän yhteisiä rahojahan siinä vaan hassataan.

7 kommenttia:

  1. Entäs osakkeiden äänimäärät?
    Jos valtion omistusosuus on 10% luokkaa ja äänimäärät suhteessa, on se suurin syyllinen kuitenkin ehkä jossakin muualla.

    VastaaPoista
  2. Kiitokset kommentista!

    No, noista vähemmän omistetuista Elisa, Metso ja Sampo vielä jaksavat porskuttaa... Esimerkiksi Stora Enson A-osakesarjasta Valtio omistaa tuon 31% ja äänimäärästä haluussa on yhteensä yli neljännee. Kyllä isoimman tai toiseksi isoimman omistajan ääni kuuluu yhtiökokouksessa (tai jopa - hyh hyh - hallintoneuvoston kautta).

    Lisäksi jos taloustilanne on muutenkin hankala (mikä nyt on tilanne) ei tempoileva omistaja sitä ainakaan helpota - olkoonkin "vain" 10% osuudella mukana.

    Lisäksi tuossa listassa on vain Solidiumin omistukset, eli osa valtion pörssiomistuksista. Esimerkiksi pörssin ulkopuolinen, lahjontaskandaaleissa ryvettynyt Patria on noin 75%-sesti valtion omistuksessa.

    VastaaPoista
  3. Nostetaanpa esille vaikkapa Fortum. Valtioneuvoston kanslia omistaa siitä 50,75% (31.7.2011). Kuulostaa kyllä suurelta, mutta muutetaanpa asia yksilötasolle. Fortumin markkina arvo (26.8.2011 18:29) oli 16 132,75 miljoonaa euroa. Eli valtion omistuksen avro on noin 8187 miljoonaa euroa. Jaetaan se suomen väkiluvulla 5 375 276 (2010 lopussa) saadaan 1523€ henkeäkohden. Se ei ole iso summa yksityis henkilölle sijoittaa kyseiseen yritykseen.

    Jos oma osake kantasi on suurempi kuin sinun osuutesi valtion omistuksesta, voisi luulla alkavan suoran yrityksestä saamasi hyötysi kiinnostavan emennän. varsinkin kun pääset yksinvaltaisesti päättämään mitä tuotollasi teet verrattuna siihen, että käyt tiputtamassa äänestyslapun vaalien aikaan.

    (Muutamalla osakkeella ei kyllä päätetä paljoa Fortumin asioista, mutta yrityksen tuloksesta hyötymisestä nyt oli kysymys.)

    Hyvää johtoa voidaan pitää tärkeänä tekijänä yrityksen menestyksen kannalta. Jos johtohenkilö pystyy kasvattamaan yrityksen tulosta voisi olla loogista myös, että voi kyseiselle henkilölle myös maksaa siitä enemmän. Kun kysymyksessä on ison mittakaavan yritys on pienissäkin muutoksissa kyse isoista rahoista. Silloin myös edeltävän teorian mukaan isoista palkoista ja bonuksista.

    Olisihan niitä julkisiakin kuluja kivempi rahottaa valtion omistamien yritysten tuotoilla kun verovaroilla. Toisaalta ei siinä tapauksessa jos tilanne menee siihen, että valto-omisteiset monopolit rahastavat kansan kuiviin pitääkseen julkistalouden pystyssä.

    Sitten tietenkin toinen näkökulma on se mitä valta-aseman näkökulmasta olisi hyvä omistaa. Finnair on tuloksen puolesta pakkasta pidelly ja nolla osinkoa jakanut muutaman vuoden, mutta onhan se aika strateginen toimialue. Ei Helsingin koulujakaan rahoiteta julkisen liikenteen lipputuloilla. Valtion täysomistuksen pitäminen VR:ssäkin on mielestäni täysin perusteltua. Nosti yhdysvalloissakin New Yorkin sataman myyminen arabeille keskustelua. On välillä hyvä pohtia mikä on yhteisen edun mukaista omistaa valtion tai kunnan kautta.

    VastaaPoista
  4. Lisähuomiona, jos tohon Fortum lasekelmaan lisää Kuntien eläkevakuutksen (Keva) 0,14% ja Kansaneläkelaitksen (KELA) 0,81% on lopputulos 1552€ henkäkohden (arvot samoilta ajankohdilta). Tulivaan mieleen paljon noiden osuus muuttaa tilannetta. Esimerkiksi olin valinnut tarkotuksella yrityksen, jossa valtiolla on paljon omistusta. Jos vaikkapa sama laskelma tehtäisiin Elisasta luvut voisi olettaa olevan toistaluokkaa.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset kommentista!

    Olen joistain jutuista kanssasi samaa mieltä. Niin liberaali en ole, että kannattaisin kaiken yksityistämistä, ja tiettyjen strategisten kohteiden omistamisen suon valtiolle mielihyvin. Näihin kuuluvat esimerkiksi maantiet, rataverkosto, radio- ja tv-kantaverkot ja poliisi noin instituutiona.

    Finnairin omistamisen perusteleminen sen sijaan on mielestäni jo hankalampaa. Jos kriisiajan kuljetuskapasiteettia halutaan turvata, voi koneita ostaa ilmavoimien yhteyslentolaivueelle, ja sodan tullen vaikka sosialisoida kaikki Suomessa sillä hetkellä olevat lentokoneet. Ei noita osakkeita kuitenkaan välttämättä mihinkään tarvitse myydä, mutta veronmaksajien rahojen tuhlaaminen huonosti kannattavaan yritykseen on mielestäni väärin. Se myös tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan kohteen ulkomaisille lentoyhtiöille - miksi edes yrittää tehdä liiketoimintaa maassa jossa valtiollinen lentoyhtiö saa (todennäköisesti) kuitenkin parhaat palat ja pääsee vaikuttamaan lainsäädäntöön?

    Toki Fortumin kohdalla kävi toisaalta toisin päin - kun se on valtion omistuksessa, sitä voi vähän sorsia enemmän kuin muita, ja jättää se ilman ydinvoimalalupaa.

    Samoin ei-strateginen omistus Elisassa tai sanotaan vaikkapa täysin teoreettisesti Jaskan kone ja kaivuri Oy:ssä on ihan ok jos se on tarkoitettu tuottamaan voittoa. On oikein kivaa jos yksityiset yritykset voivat hankkia rahoitusta osakeanneilla myös valtiolta, ja valtio saada tuloja osingoilla ja osakekaupalla ja näin rahoittaa vaikkapa oikeuslaitoksen.


    Valtio-omisteisista monopoleista ja niiden rahastuskyvystä ainakin allekirjoittaneella on tasan huonoja kokemuksia. Pyrin käyttämään muita pakettipalveluita kuin Itellaa koska ne ovat yleensä halvempia ja nopeampia. Kuljen autolla koska se on halvempi ja nopeampi kuin juna ja niin edespäin.

    Onnistuneesta yksityistämisestä voitaisiin ottaa esimerkiksi vaikkapa teleoperaattoripalvelut. Suomessa on likimain Euroopan halvimmat puhelut ja tekstiviestit, koska Elisa ja DNA pystyvät nyt antamaan vastusta TeliaSoneralle, joka nykyään pärjää taloudellisesti kuitenkin paremmin kuin valtio-omisteisina aikoinaan...

    VastaaPoista
  6. Siitä olen toisaalta eri mieltä, etteikö 1 500 € per nuppi olisi aika merkittävä omistus. Sehän on jo 10 % Suomen valtion tämänhetkisestä valtionvelasta (15 000 € per kansalainen)!

    VastaaPoista