Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

12.9.2011

Kolmas kerta toden sanoo? Paluu kirjastoon...

Sitä kuvittelisi, että aiemmista kokemuksistaan ihminen oppisi jotain. Minun kohdallani tämä tarkoittaisi, että pysyisin kaukana yliopiston kirjastosta (katso syyt täältä ja täältä), vaan ei. Englannin opettajan pakottamana sain inspiraation lähteä etsimään jotain mielenkiintoista englanninkielistä romaania kirjaston valikoimista, siitä yksinkertaisesta syystä että arvelin kirjastossa olevan enemmän valikoimaa kuin vaimoni kirjahyllyssä.
Lähde: Jyväskylän yliopiston kirjaston Fb-sivut

Pieleenhän se meni taas. Alkaa tuntua siltä, että joko tuolla rakennuksella on jotain minua ja Valtteria vastaan, tai sitten olemme jotenkin kirjastovammaisia kun emme pärjää. Toisaalta, tällä kertaa Valtterin kaveri Pauliinakin oli mukana, ja jo puolen tunnin vierailun jälkeen hänkin oli valmis hakkaamaan päätään näppäimistöön (tai vaikka kirjahyllyyn) kunhan edes jokin tapahtuisi kivasti. Vaan ei.



Sarvesta härkää, Jykdokista kirjastoa

Lähdimme siis Valtterin kanssa uhmaamaan kohtaloamme ja pyrimme lainaamaan kirjan englannin kurssia varten Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Aiempien kokemusten perusteella ennuste oli huono, mutta olemme optimisteja - ehkä tällä kertaa kaikki olisi toisin?

Rakennus, jonka PITÄISI löytyä Googlen kuvahausta hakusanalla "Mordor"...
Lähde: fi.wikipedia.org
Alku ei ollut hyvä. Jo pyrkiessämme kirjastoon sisälle jäimme (humanisti?)tyttölauman jalkoihin. Pidin tunnollisesti ulko-ovea auki odottaen sitä suomalaisille kovin tyypillistä varovaista nyökkäystä (katsekontaktia vältellen) kiitokseksi, mutta ei, sen sijaan yksi pieni tyttö tönäisi takanani seisovaa Valtteria matkallaan. Tässä vaiheessa olisi varmaan jo kannattanut lähteä itkien takaisin kotiin, mutta spontaanin aivohalvauksen vaaraa uhmaten päätimme kuitenkin livahtaa sisälle.

Aiemmista kokemuksistani viisastuneena en tarkistanut kirjojen saldoja etukäteen, ne eivät kuitenkaan pitäisi paikkaansa, ja parhaan tuloksen saisi menemällä penkomaan hyllyjä. Kirjastossa meidän oli kuitenkin oikea hylly löytääksemme lopulta pakko hakeutua tietokoneen äärelle ja käyttää jälleen Jykdokia, josta (ilmeisen suuntaa-antavat) saatavuustiedot ja hyllysijainnit näkee. Päätin etsiä Dan Brownin teoksia, kaveri kun on tunnettu kirjailija ja varmasti myös tämän kirjaston valikoimissa. Lisäksi Da Vinci -koodia on kehuttu, joten ihan yleissivistyksenkin vuoksi voisi olla hyvä lukea se.

Jotenkin naiivisti kuvittelin, että tekijähaku olisi paras työkalu Dan Brownin teosten löytämiseen.


Valitsin siis sen, ja laitoin hakukenttään "Dan Brown". Olin jälleen väärässä - logiikka ei ole vahvin ase kirjastoa vastaan taistellessa.


Hakusanoilla Dan Brown löytyi siis vain 25 kohdetta (tekijää), ja ne alkoivat kaikki sanalla "Dan". Hetkinen...

Pieni salapoliisi minussa pakotti klikkaamaan "Seuraava"-nappia, vaikka eihän sieltä mitään pitäisi tulla - vaan kuinkas kävikään?


Vaikka järjestelmä siis ilmoittaa jo ensimmäisellä sivulla että siinä ne oli, löydökset "1-25 (yhteensä 25)", niin listahan jatkuu loputtomiin! Sivuja on enemmän kuin SWEBOKissa, mutta se on ilmeisesti jonkinlainen valtionsalaisuus, tai ainakaan käyttäjälle sitä ei voi kertoa.

Tuntuu taas tarkoitukselliselta tiedon pimittämiseltä. Nyt kuitenkin siis opin, että vaikkei sitä missään sanotakaan, sukunimi tulee syöttää ensin, sitten pilkku, sitten etunimi - näin saadaan relevantein tulos ylimmäksi. Ja sitä "seuraava"-nappia voi ja PITÄÄ painaa, vaikka järjestelmä väittäisi jo näyttäneensä kaikki hakutulokset.

Dan Brown, LOPULTAKIN DAN BROWN.
Kuvan tapauksessa haun rajauksissa rajattu vielä kielikin englanniksi.

Hommahan etenee, nyt päästiin jo katselemaan Dan Brownin teoksia. Hurraa! Ja vielä englanniksi! Wooo!

Jälleen kannattaa kuitenkin huomioida, että mikäli pysähdyt miettimään hetkeksi seuraavaa siirtoasi, tai käyt hakemassa Valtterin hyllyjen välistä ihmettelemään kanssasi ensimmäistä voittoasi järjestelmästä, ehtii tietokantayhteys katketa ja joudut palaamaan etusivulle.

Näin järjestelmäsuunnittelijana en tajua, miksi järjestelmä, joka ei perustu kirjautumiseen tai muuten sessiotietoihin, pätkii tietokantayhteyttään ja pakottaa lyhyen odotusajan jälkeen käyttäjän takaisin lähtöpisteeseen.

Vanha tuttumme, nollaa yhä vieläkin tehdyt haut.

Tällä kertaa ilonamme oli myös toinen ilmoitus - yhteys on tilapäisesti katkennut. Jahas, kiitos tiedosta, mitä voin tehdä korjatakseni tämän? Hakata raivoisasti F5 ja toivoa että joku muu kyllä korjaa jotakin?


Joka tapauksessa nyt etenimme jo tilanteeseen (kuljettuamme lähtöruudun kautta saamatta mitään bonuksia), jossa saimme näkyviin teoksen tiedot, ja että hyllyssä on yksi kappale sekä Da Vinci -codea että Angels and demonsia - loistavaa!


Saimme myös tietää tarkan hyllypaikan etsimälleni kirjalle. Hyllyn sijainti noin puolen kerroksen tarkkuudella selviää kätevästi kopioimalla hyllypaikan nimi, painamalla napista jossa lukee "Paikanna", syöttämällä kopioidun hyllyn nimen sitten paikannuskenttään ja klikkaamalla seuraavaa nappia jonka nimi on taas "Paikanna". Jostain syystä tätäkään ei ole haluttu tehdä käteväksi, vaikka siihen ei teknisesti _yhtään mitään_ estettä olisi olemassa. Kiitokset järjestelmän toteuttajalle taas.

Lopulta etsimämme kirjan sijainti selviää huoneen tarkkuudella, kuten alla olevasta kuvasta selviää.

"Niteen sijainti noin 260 hyllymetrin tarkkuudella..."

No, tästä siis selvittiin ja löysimme lopulta oikean hyllyn. Tyrmistykseni oli suuri, kun järjestelmän ilmoituksesta huolimatta hyllyssä ei ollut itse asiassa ainuttakaan Brownin teosta - ei Angels and demonsia, ei Da Vinci Codea, vaikka MOLEMPIA piti olla hyllyssä yksi kappale.

Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen. Pienellä etsimisellä löysin kirjastontädin, joka avuliaasti syöksyi varastoon ja vastapalautettujen kirjojen kammioon etsimään. Odottelin kymmenisen minuuttia - kumpaakaan kirjaa ei löytynyt. Ystävällinen kirjastontäti hymyili minulle säälivästi.


Situation Normal, All Fucked Up

Taas tähän tilanteeseen päädyttiin. Game over. Peli on ohi. Täydellinen epäonnistuminen, kirjasto teki sen taas. En kirjastontädin ja kahden kaverini avusta huolimatta siis onnistunut lainaamaan kumpaakaan vaihtoehtoa kahdesta kirjasta joita hyllyssä piti olla. Jos minulla olisi taipumuksia alkoholismiin, tästä olisi alkanut viikon ränni, voin vakuuttaa.

- -


No niin. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, nappasin sitten hyllystä suunnitelma C:n mukaisesti ensimmäisen mielenkiintoisen näköisen kirjan, ja mukaani tarttui lopulta Charles Dickensin "Hard Times". Raahustimme yhdessä kohti lainauspistettä päästäksemme lopulta ulos tuosta vihamielisestä rakennuksesta, mutta koettelemuksemme eivät vielä olleet ohi.

Kirjaston lainauspisteet ovat teoriassa ihan näppäriä. Kortti lukijaan, lainattava nide tasolle, kortti pois lukijasta, kuitti kirjan väliin ja ulos rakennuksesta kotiin lukemaan - as simple as that. Jostain syystä mikään ei kuitenkaan tuntunut onnistuvan nyt oikein...

Paitsi että kuitti tulostui ja tulostui ja tulostui eikä edes suostunut katkeamaan (revimme paperin lopulta poikki kun se oli tulostunut tarpeeksi eikä tuntunut katkeavan muuten), sen sisältö oli silkkaa kreikkaa. Tai lukijasta riippuen hepreaa.

Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin lopulta kaiken olennaisen - kuitissa oli kuin olikin eräpäivä, päivämäärä, lainaavan organisaation nimi ja lainattavan teoksen nimi. Esitysmuoto ei ehkä ollut erityisen selkeä, mutta tiedot löytyvät kunhan osaa ja viitsii katsoa.

En ymmärrä itsekään miksi valitan. Siinähän ne on - ihan selkeästi!

Kirja ja muotopuoli kuitti mukanamme marssimme lopulta ulos kirjastosta. Odotan kauhulla eräpäivän lähenemistä - parin viikon päästä joudun taas palaamaan tuohon hirveään laitokseen.

Onneksi kirjastotädit sentään on oikeassa elämässä kivempia kuin Halossa.
Lähde: mygamertalk.com

3 kommenttia:

  1. Kiitos palautteestasi, olet osoittanut muutamia jälleen toimimattomuuksia tai järjestelmämme ominaisuuksia. Kirjastojärjestelmät (Jykdok, Nelli) ovat kuitenkin aivan keskeinen työväline löytää ja paikantaa hankkimaamme aineistoa ja niiden tulee toimia moitteetta. Ikävä kuulla että käyttökokemuksesi Jykdokista oli negatiivinen.

    Vastasimme sinulle aiemmassa bloggauksessa Jykdokin olevan ikääntynyt ja ainakin joiltain osin vaikkapa Googleen verrattuna monimutkainen käyttää. Siksi nykyisinkin kannattaa paneutua järjestelmän opetteluun.

    Jykdokin puolustukseksi täytyy sanoa, että se on täysiverinen kirjastojärjestelmä jolla tehdään paljon muutakin kuin esitetään tietoja asiakkaalle. Toki asiakkaan näkökulmasta tämä on epärelevanttia tietoa ja tärkeintä olisi että sitä pysyy käyttämään saamatta harmaita hiuksia.

    Kirjastomaailmassa standardiksi on muodostunut sukunimi, etunimi- esitystapa. Esimerkiksi tekijähaussa Jykdok ei osaa päätellä mikä on kirjan tekijän etu- tai sukunimi vaan käyttäjän on komennettava systeemiä, kerrottava vaikkapa Dan Brownin sukunimi ja etunimi.

    Tekijähaussa periaatteessa esitetään kaikki tekijät yhdessä listauksessa, tässä tapauksessa haku kohdistui listan dan-kohtaan. Listaus (tai selaus) voi olla hyödyllinen varsinkin silloin, jos tekijän nimeä ei tiedä tai muista tarkasti. Esim. brown d -haku antaa aakkosissa kaikki brownit, joiden etunimi alkaa d:lla. Sanahaku on ”googlemaisempi” mutta samalla hiukan epätarkempi. Siinä hakusanaasi vastaavien tulosten kokonaismäärät näkyvät.

    Istunnon katkeaminen on Jykdokissa ikävä ominaisuus. Hakupalvelimen kapasiteetti on rajoitettu joten jonkin aikaa (10 min) käyttämättömänä olevat istunnot joudutaan sulkemaan.

    Paikanna aineisto -palvelu on Jykdokin lisäosa, vanhanaikainen toki. Kovin tarkasti se ei kirjan sijaintia kartalla näytä, mutta hyllynumeroiden perusteella kirja on mahdollista paikantaa.

    Olemme ottamassa käyttöön uutta versiota Jykdokista https://jykdok-tomcat.linneanet.fi/index.html ja siinä sijainti-linkistä pääsee suoraan hyllynumeroihin. Myös Paikanna aineisto -palvelua tullaan kehittämään. Uusi-Jykdok on vielä testivaiheessa ja joiltain osin vielä buginen mutta olet tervetullut testaamaan sitä.

    Etsimäsi kirjat oli muuten joku pannut ”jemmaan”, ne löytyivät piilotettuna lähistöltä. Liekö kyseessä ollut joku innokas lukija joka jostain syystä oli piilottanut opukset. Ei kovin mukavaa toisia asiakkaita kohtaan.

    Lainauskuitin tulostamisessa on jotain ohjelmallista vikaa joka ilmenee silloin tällöin. Harmi että tämä ilmaantui sinulle muutenkin hankalan kirjastokokemuksen perään.

    Toivomme että kaiken kokemasi päälle viitsisit vielä jatkossakin käyttää palvelujamme.

    Kirjaston puolesta Teemu Makkonen & Annikki Järvinen

    VastaaPoista
  2. Hei, ja kiitokset vastauksesta!

    Tekijähaussa erehdyin tosiaan ensin olettamaan että se toimisi googlemaisesti, sillä ohjetta hakulauseen muodostamiseen ei ollut näkyvissä. Järjellä ajateltuna "sukunimi etunimi" on tietenkin loogisin muoto, sitä on turha kiistää.

    Lisähämmennystä aiheutti tekijöiden selaus, ja ilmaus "Hakutulos: Viitteet 1 - 25 (yhteensä 25)", josta huolimatta seuraavaa saattoi painaa ja jatkaa selausta eteenpäin. Hakemalla sitten "Brown, Dan" löysin toki oikean tekijän :)

    Uusi jykdok vaikutti lupaavalta! Paikannus toimii suoraviivaisemmin ja oikean reunan pikavalikko tuntui näppärältä. Kaikenkaikkiaan näyttää hyvältä.

    Ohjelmointihommissa usein sanotaan, että minkä tahansa järjestelmän heikoin lenkki on aina käyttäjä, ja se ilmeisesti pätee ainakin osin Jykdokiinkin. Eihän järjestelmä voi tietää, jos ilkeämielinen käyttäjä on piilottanut kirjat väärään hyllyyn, ja yhteyden katkeaminen jykdokia käytettässä toisaalta on hitaan käyttäjän vika. Mutta täytyy sanoa, että ei järjestelmä käyttäjiään liian helpolla päästä...


    Palveluitanne tulen tietenkin käyttämään seuraavan kerran kun tarvitsen jotain kirjaa jota minulla ei ole mutta jota ei ole tarvis ostaa omaksi. Kirjastoreissuillani kärsimäni hajotus sinällään on pieni hinta siitä, että saa ilmaiseksi käyttöönsä kirjan joka muuten maksaisi kymmeniä tai satoja euroja... :)

    VastaaPoista