Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

10.11.2011

Opiskelijan taloussuunnittelu - osa 2, opintotuen optimointi


Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa "opiskelijan taloussuunnittelu", johon kuuluvat seuraavat kirjoitukset:

  1. Opintotuki ja sen tulorajat
  2. Opintotuen optimointi
  3. Oman yrityksen edut
  4. Yksityishenkilön veroilmoitus

Artikkelisarjassa käyn läpi erityisesti opiskelijan, mutta osittain myös kenen tahansa muun veroja maksavan kunniallisen kansalaisen keinoja taloutensa optimointiin.


- - 



Kuvan lähde: troll.me
Edellisessä blogikirjoituksessani erittelin nykyisen opintotuen ongelmia erityisesti opintotuen tulorajojen osalta. Tämänkertaisessa tekstissäni koitan selostaa kuinka taloutensa kannattaa optimoida jotta opintotukensa voisi nostaa maksimimääräisenä.

Seuraavassa kirjoituksessani kerron sitten kokonaisvaltaisesta talouden optimoinnista, jolloin en enää juurikaan keskity opintotukeen. Aiheet kuitenkin kieltämättä liippaavat läheltä toisiaan, joten joitain samoja elementtejä tulee molemmissa kirjoituksissa.

Korostan vielä, että kaikessa toiminnassa tulee noudattaa lakia. Suomessa lain tulkinnassa noudatetaan enemmän henkeä kuin kirjainta, joten kannattaa ainakin selailla ennakkotapauksia läpi, jos aikoo ryhtyä johonkin huimaan talousakrobatiaan - veropetosasioissa ei päde sanonta "mikä ei ole kiellettyä on sallittua".

Alla kuvatuissa keinoissa ei sinällään ole mitään laitonta, eikä edes lain hengen vastaista, mutta kuka tahansa voi halutessaan syyllistyä pahoihinkin ylilyönteihin, joista rangaistuksena on yleensä verotuksen oikaisun ja viivästyskorkojen lisäksi vähintään veronkorotus, ja usein myös sakkorangaistus. Käytännössä maksimirangaistus lievissä veropetoksissa on 2 vuotta vankeutta.

Veropetoksista ja seuraamuksista enemmän seuraavassa tekstissä.




Kuinka siis optimoida opintotukensa?

Sitten siihen tärkeimpään aiheeseen, eli miten opintotukensa saa todella hyödynnettyä. Ohjeet ovat valitettavasti vähän tylsiä ja osa itsestään selviä. Please bear with me.


Valistuneen opiskelijan valinta

Jos koet olevasi valistunut opiskelija ja perillä tuloistasi, ja opintosikin etenevät kivasti, nosta aina koko tuki, siis ihan koko 12 kuukautta vuodessa. Tällöin saat korotonta lainaa tukikuukauden 5. päivästä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun, jolloin liika tuki täytyy viimeistään oma-aloitteisesti maksaa takaisin 15% koron ja takaisinperinnän välttääksesi.[1]

12 nostettua opintotukikuukautta vuodessa edellyttää 12 * 5 = 60 opintopisteen keräämistä. Useimmille päätoimisille opiskelijoille tämän ei pitäisi olla ongelma - onhan 60 op / lukuvuosi aika tyypillinen vaatimus jotta valmistuisi tavoiteajassa. Itselläni on 2,5 vuoden opiskelun jälkeen 190 opintopistettä kasassa, vaikka olen ehtinyt painamaan duuniakin kohtuullisesti. 

Kesän ajalta kertyvät "ylimääräiset" 1500 euroa voit vaikka sijoittaa - 3,5% tuotto (p.a.) tuon reilun puolen vuoden ajalta on jo muutama kymppi - ilmaista rahaa! Halpa hinta puolen tunnin työstä. Erityisesti jos kesän aikana on oikeasti opiskellut mutta tulorajat ylittyvät silti.


Työpaikan valinta

Hakeudu työpaikkaan josta saat myös tuloa jota ei huomioida opintotuen tulovalvonnassa, esimerkiksi (verottomia) matka- ja kulukorvauksia.[2] Huomioi kuitenkin toiminnan laillisuus ja todenmukaisuus. Koko palkkaa ei yleensä voi ottaa esimerkiksi matkakorvauksina - tällöin joko saat liian huonoa palkkaa tai jokin osapuoli huijaa matkakuluissa.

Usein esitelty nyrkkisääntö "korkeintaan puolet palkasta verottomina korvauksina" ei sinällään pidä paikkaansa. Myös palkan rakennetta tarkkaillaan aina tapauskohtaisesti - jos työsi on sen tyyppistä että ajat autolla 250 km edestakaisin tehdäksesi puolen tunnin keikan, ja saat sitten verollista palkkaa 15 euroa ja verottomia korvauksia yli 200 euroa, ei verottajalla oikeastaan ole asiaan mitään sanomista. Ajopäiväkirjaa kannattaa kuitenkin aina pitää.

Tämänkin ohjeen seuraamisessa tulee noudattaa kohtuutta ja oikeellisuutta. Kokonaisuuden tulee olla realistinen.


Ryhdy yrittäjäksi

Perusta yritys. Tästä enemmän seuraavassa tekstissäni, mutta tiivistettynä:
  • Vältät sivukuluja -> "palkastasi" jää enemmän itsellesi 
  • Pienellä liikevaihdolla et maksa eläkemaksuja, saat arvonlisäveron alarahuojennuksen vuoksi lisätukea valtiolta, ja saat toimintaan liittyvät kulut vähennyksiin 
  • Matkakulujen vähennykset päivärahoineen on parempi. 
Pienimuotoisessa työskentelyssä (liikevaihto esimerkiksi alle 15 000 euroa) henkilöyhtiöt ovat helpoimpia ja ihan päteviä (tmi, ky, ay), mutta jos teet töitä tosissasi, perusta osakeyhtiö. Jos teet työt osakeyhtiön kautta, voit tulouttaa laskuttamasi "palkan" silloin kun se parhaiten sopii - vaikkapa tasan 11 850 euroa vuodessa. Lisäksi osakeyhtiön sinulle maksamasta osingosta 9% nettovarallisuutta vastaava osa on verotonta - tästäkin lisää ensi viikolla.


Hommaa oikea siviilisääty

Mene naimisiin. Saat jaettua mahdollisen henkilöyhtiösi tuloksesta osan puolisollesi ja täten pienennettyä omaa verotettavaa tuloasi. Toki puoliso kannattaa valita huolella, ettei mokoma ota eroa ja vie puolta omaisuudesta mukanaan. Avioehto ei ole varma keino (ex-)puolison näppien pitämiseksi erossa osakesalkusta - osituksessa avioehtoa voidaan kohtuullistaa.[3]

Myös veronpalautuksensa voi käyttää puolison hyväksi, mutta tässä ei yleensä ole mitään järkeä, sillä jäännösveron eräpäivät ovat tyypillisesti joulukuun ja helmikuun alussa - isoissa summissa verovelvollinen saa siis pari kuukautta korotonta maksuaikaa noin puolelle mätkyjensä summasta, ja tämä etu menetetään jos puolison palautus käytetään jäännösveron maksamiseen.

Vaimosta on muutakin hyötyä kuin veroedut.
Lähde: demoties.com
Tässä yhteydessä voi tietty vielä mainita, että puolison tulothan eivät vaikuta opintotukeen. Puolisoista toinen voi siis tienata vaikka miljoonia, mutta olet silti vieläkin oikeutettu saamaan sen saman 499,60 euroa kuussa - eri asia tietty on, onko sillä mitään vaikutusta, mutta toisaalta hyvä että on edes joitain tukia joissa puolison töissäkäynnistä ei rankaista toista osapuolta.

Vaimon lepyttämiseksi kerrottakoon, että verosuunnittelu ei suinkaan ollut ainut syy miksi menin hänen kanssaan naimisiin... :)




Opiskelija sijoittajana

Perusta yritys viimeistään sijoitustoimintaa varten. Ylivoimaisesti paras yritysmuoto tarkoitusta varten on osakeyhtiö. Näin hyödynnät tehokkaammin vähennykset, ja voit ajoittaa tulosi sellaiseen aikaan että ne eivät huononna opintotukeasi. 

Paras vaihtoehto olisi toki rahastoyhtiö, joka saa kieron lainsäädännön vuoksi toimia kaiken lisäksi verovapaasti, mutta 500 000 euron osakepääomavaatimuksen vuoksi tämä ei useimmille ole edes mahdollista. Sääli että taas eri toimijat asetetaan eriarvoiseen asemaan. 

Sijoitusosakeyhtiön verotus eroaa yksityisen sijoittajan verotuksesta huomattavasti, käytännössä korkeahko pääomatuloveroprosentti (30%) tekee aktiiviselle sijoittajalle osakeyhtiöstä houkuttelevan vaihtoehdon. En kuitenkaan käy tätä sen tarkemmin läpi tässä yhteydessä, sillä aihe liittyy enemmänkin ensi viikon kirjoitukseeni.

Mikäli et jostain syystä perusta yritystä sijoitustoimintaa varten (ei mullakaan vielä ole...), mutta silti harrastat sijoittamista, laske ainakin luovutusvoitot ja osingot tarkkaan!  Muista, että tappiot eivät auta Kelan silmissä mitään, joten vaikka käymäsi päiväkauppa olisi vuoden aikana ollut tappiollista, Kela laskee vain mahdolliset voittosi tulorajoja tarkkaillessaan. 

Periaatteessa opintojen ajan kannattaa noudattaa "osta ja unohda"-tyyppistä filosofiaa sijoituksissaan. Itsekin teen näin, ja tämän vuoden pääomatulot jää muutamasta myynnistä huolimatta alle tonniin. Muhikoot loput osakkeet salkussa kunnes voitot ja tappiot uskaltaa kotiuttaa ilman että Kela rankaisee.


Tuen hyödyntäminen tappiin saakka

Hyödynnä asumislisä kokonaisuudessaan, eli älä missään nimessä asu ahtaasti ja ikävästi alle 252 euroa kuussa maksavassa asunnossa, koska et juuri säästä siinä mitään.

Nosta tuet loppuun asti, eli käytä koko 70 kuukauden aika hyväksi. Helpoiten tämä käy jatkamalla opintoja maisterin jälkeen suoraan vaikka seuraavaan maisterin tutkintoon. [2] Sen jälkeen sitten kolmanteen, jos kuukausia vielä riittää. Koko ajan voit tehdä töitä ohessa ja nostaa tukea vain sopivaksi näkemäsi määrän. Ohessa voit vaikka muodikkaasti downshiftata, ja tehdä töitä vain 6kk vuodesta, pysyt sopivasti alle tulorajojen.


Helpoin neuvo!

Älä tee turhaa työtä. Jos et jaksa tai viitsi tai osaa muita keinoja optimoida opintotukeasi, älä ainakaan tee töitä kuin maksimissaan tuohon 11 850 euroon asti (9 opintotukikuukaudella laskettuna) ja lopeta. Ota vaikka lopputili, mutta varo etteivät lomarahat nosta tuloa perintärajalle asti. Turha tehdä työtä jonka rajahyöty voi olla negatiivinen. Maailmasta löytyy kyllä työtä tehtäväksi sitten joskus, varsinkin jos et ole varsinaisesti vielä unelmatyössäsi. Ja ainahan voit perustaa sen oman firman...


Elän kuin opetan, tai ainakin melkein..

Millaista opintojen aikana töissä käynnin pitäisi olla. Ja millaista
se töissä käyville onkin - muille paitsi kannustinloukkujen uhreille...
Lähde: inmagine.com
Mitä itse teen nyt?

Noh, toteutan useimpia yllä mainitsemiani keinoja siten kuin on tarkoituksenmukaista. Osakeyhtiötä sijoittamista varten en ole vielä perustanut, joskin sekin houkuttaisi, ja myönnettäköön että omasta yrityksestä huolimatta joudun ennakoitua suurempien palkkatulojen takia palauttamaan tänä vuonna tukia. Nostin 11 kuukautta tukia (arvelin etukäteen kerääväni 55-60 noppaa joten jätin nostamatta elokuun tuen) ja palautan luultavasti 3.

Häpeällistä, myönnettäköön, mutta toisaalta - ilmaista lainaa! Opintotuen takaisinmaksun voin sitä paitsi rahoittaa veronpalautuksilla, mikä liippaa jo läheltä seuraavan blogitekstin aihetta...


Lopuksi vielä ehkä olennaisin kysymys: miksi kaikki tämä kikkailu? Miksi nähdä näin paljon vaivaa saadakseen 500 euroa kuukaudessa lisää rahaa? Sehän on (varsinkin tulorajojen kannattajien mielestä) toistakymmentä tuhatta euroa vuodessa tienaavalle opiskelijalle pikkurahaa!


Vastaus on helppo:
Koska se on mahdollista, varsin kohtuullista, ja koska nähdäkseni opiskelija on oikeutettu opintotukeen riippumatta siitä miten hän käyttää vapaa-aikansa.

Jos normaali opiskelija, kuten minä, voi järjestelmän typeryyttä hyödyntäen, mutta kuitenkin sen sääntöjen mukaisesti pelaten täysin laillisesti tienata muutaman tonnin vuodessa enemmän, mikä siinä silloin on väärää? Opintotuki on mielestäni tukea opiskelijalle joka opiskelee, ja sen ehdon nähdäkseni täyttää jokainen 5 op / kk suorittava opiskelija - ja sehän on Kelankin näkemys.

Mikä parasta, kun samalla voi vähän potkia passivoivaa ja pimeään työhön kannustavaa järjestelmää nilkoille, niin miksipä ei? Vähemmästäkin lainkuuliaisen kansalaisen sydän itkee onnen kyyneliä.

Tältä mustakin välillä tuntuu.
Tosin... Joku muukin saattaa ihmetellä, että miksi järjestelmä ylipäänsä on rakennettu sellaiseksi, että se paitsi passivoi ja kannustaa tekemään pimeitä töitä, mahdollistaa hurjalla puljaamisella huomattavien etujen keräämisen täysin laillisesti, asettaen täten opiskelijat tietämyksensä osalta eriarvoiseen asemaan (laskentatoimen tai kauppaoikeuden opiskelijan on helpompi hyödyntää kaikki jipot kuin rakennustekniikan opiskelijan) ja vielä lisäksi suojatyöllistää täysin hyödyttömiin tehtäviin satoja byrokraatteja ympäri Suomen? Kannattaako tällainen maan tapaan jo nuoresta alkaen kasvattaminen pidemmän päälle? Kuvittelisi että velkarahalla eläminen, eläkesäästöjen syöminen nykyisten eläkeläisten etuihin ja yritysten jatkuva pako Suomesta edullisempiin maihin olisivat tarpeeksi suuria ongelmia, eikä kansakunnan tulevaisuutta kannattaisi pilata opiskelevaa nuorisoa maan tapaan (=harmaaseen talouteen, työnteon kannattamattomuuteen) järjestelmällisesti kasvattamalla.


- -

Artikkelisarjan seuraavassa osassa puhutaankin sitten talouden kokonaisvaltaisesta suunnittelusta painopiste erityisesti verosuunnittelussa.

- -

Kysymyksiä, kommentteja? Täydennän tai korjaan mielelläni tekstiäni muiden jakamien tietojen tai kokemusten perusteella, joten jätä terveisesi kommenttiosioon alempana!




Lähteet
  1. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300508130646HO
  2. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701115956IL?OpenDocument "- - verottomia tuloja ei oteta tulovalvonnassa huomioon. Tällaisia verottomia tuloja ovat esim. lapsilisä, yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä, työmatkojen perusteella maksettavat päivärahat, kulukorvaukset ja opintolaina."
  3. http://www.nettilaki.com/a/avioehtosopimuksen-kohtuullistaminen

6 kommenttia:

  1. Onko opiskelujen tarkoitus hyötyä maksimaalisesti opintotuesta, vai mahdollistaa miellyttävämpi työ ja parempi tulotaso tulevaisuudessa?

    Koko tuen vetkuttaminen viittaisi siihen, että tärkeintä on saada maksimaalinen tukihyöty eikä päästä paremmalle tulotasolle mahdollisimman nopeasti.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi:

    Kiitokset kommentista!

    Opiskelujen tarkoitus yksilön näkökulmasta lienee mahdollistaa parempi tulotaso ja/tai henkilökohtainen kehittyminen. Opintotuen tarkoitus lienee opiskelijan tukeminen (ja ehkä jopa palkitseminen?) sekä näiden tavoitteiden, että valtionvarainministeriön tavoitteen eli korkeampien tuloverojen maksamisen mahdollistaminen nyt ja jatkossa.

    Ainut antamistani neuvoista joka kehottaa matalalla tulotasolla pysymiseen lienee tuo laiskan miehen neuvo "älä tee turhaa työtä", ja ehkä muodikas vinkkini downshiftaamisesta. Minkäs sille tekee, jos järjestelmä palkitsee vetkuttelusta ja laiskottelusta mutta rankaisee paremman tulotason tavoittelusta?

    VastaaPoista
  3. Pakko kommentoida :D

    Ymmärrän kyllä pointtisi tuosta "kun kerran voi niin miksi ei"-tyylisestä opintotuen nostosta.
    Tosin tuo "rankaisu paremman tulotason tavoittelusta" sopii myös normaalia kuukausi-/tuntipalkkaista työtä tekevän arkeen. Eipä työtä tekemällä rikastu.

    Silti. Jos kerran työtä on niin paljon, että on syytä perustaa yhtiöitä, ja jopa sijoittaa tukirahoja, niin eikö se sodi koko opintotuen perusajatusta vastaan? Eikö opintotuki olekaan tarkoitettu ensisijaisesti tasaamaan tuloeroja ja sitä kautta mahdollistamaan opinnot myös "vähävaraisimmille"? Missä kohtaa se muuttui tulomuodoksi?

    /Samu

    VastaaPoista
  4. Kiitokset taas kommentista Samu! :D

    Jos tarkoitat normaalin palkkatyöläisen rankaisulla progressiivista verotusta, niin huomaa että se koskee myös opiskelijoita, ja on toki epämotivoiva sekin. Progressiivinen verotus ei kuitenkaan onneksi aiheuta tilannetta, jossa tienaamalla 300 euroa enemmän palkkaa menee melkein 600 euroa tukia takaisinperintään, joten epäkohta silloin on pienempi :D

    Toiseen huomautukseesi: tämähän riippuu opintotuen tulkinnasta. Tuloerojahan se tasaa riippumatta siitä onko tulorajoja olemassa vai ei. Itse pidän epäreiluna sitä, että vain osa opiskelijoista saa pitää tukensa ja osa ei, vaikka kaikki täyttäisivät Kelan määritelmän päätoimisesta opiskelijasta.

    Toisaalta jos tulorajat poistettaisiin, voisin hyvin ymmärtää päätoimisen opiskelijan määritelmän kiristymisen, nythän se on 5op/kk, eli noin 135h/kk, eli noin 33,75h/vko, eli huomattavasti alle perustyöviikon, joka lienee noin 37,5h.

    Toki itse teen nyt noin 5op/kk + 90h/kk palkkatyötä + 90h/kk yrityksen duunia, eli (ainakin laskennallisesti) noin 79-tuntista työviikkoa, ja mua vähän harmittaa että valtio kiittää mua maksamistani verotuloista ja antamistani työpaikoista (kommandiittiyhtiöni työllistää satunnaisesti yhden ihmiset lyhyiksi ajoiksi kerrallaan yhtiömiesten lisäksi) opintotuen menetyksellä, ja tähän toivoisin korjausta. Opintotuen tulorajojen poistaminen olisi sellainen korjaus :)

    VastaaPoista
  5. Kovaa tuntimäärää pistelet menemään :D

    Ihan uteliaisuuttani, mitä vaaditaan tuohon 5op/kk? Paljonko läsnäoloa (tai ainakin paikallaoloa) oppilaitoksella?
    /samu

    VastaaPoista
  6. Kiitokset Samulle taas kommentista!

    Kurssien todelliset tuntimäärät vaihtelevat hurjasti. Raskaimpia lienevät kielten kurssit (läsnäolopakon ja runsaiden läksyjen vuoksi) ja ainakin muiden opiskelijoiden kertoman perusteella helpoimpia yhteiskuntatieteellinen ja monet muut humanistiset alat, joilla voi yleensä suorittaa kurssit kirjatenteillä. Näistä ei siis itselläni juuri ole kokemusta.

    En oikein voi antaa vastausta kysymykseesi "mitä vaaditaan tuohon 5op/kk?" mutta kerron joitain omia kokemuksiani kurssien työmäärävaatimuksista.

    Oman kokemukseni mukaan kauppatieteellisesti perus- ja johdantokurssit ovat aika kevyitä. Kansantaloustieteen johdatuskurssista saa 8op, ja sen tentistä voi päästä pelkällä yleistiedolla läpi - Mari sai kakkosen 20 min lukemisella. Toisaalta, jos ei seuraa uutisia ja ole ollut hereillä aiemmissa kouluissaan (eli opiskellut vaikkapa lukion yhteiskuntaopin koko oppimäärää) niin joutuu kyllä opiskelemaan tuohonkin tenttiin. Melko helppoja noppia joka tapauksessa.

    Ohjelmointikurssit ovat tyypillisesti jotain seuraavaa: kesto esimerkiksi 20 viikkoa, kurssin aikana suoritetaan esimerkiksi 16 demoa joista jokaisessa 6 tehtävää ja niiden tekemiseen menee osaavalta ohjelmoijalta 1,5h/vko ja sellaiselta joka vasta opiskelee esimerkiksi 10h/vko, luentoja on ehkä 6h viikossa eli yhteensä n. 120h, ja ne eivät ole läsnäolopakollisia eli asiat voi opiskella myös kotona. Tenttejä on yleensä kai kaksi (välitentti ja lopputentti) ja ne kestävät siis 0,5-4h kpl ja lisäksi harkkatyö jonka laajuus lienee määritelty johonkin 60h paikkeille. Tällaisesta kurssista voi saada esimerkiksi 8op, mikä vastaa 216h työmäärää. Se, missä tuntimäärässä tällaisesta kurssista selviää, vaihtelee hurjasti, kyllä mulla jäi alle tuon 216 tunnin mutta olen toisaalta osannut ohjelmoida jo ennen tähän oppilaitokseen tuloa... ;)

    Itselläni on tällä hetkellä käynnissä vain 3 kurssia, joista yhden luennot ovat jo loppuneet. Rahoituksen luennot eivät ole läsnäolopakollisia mutta luennoitsija on kiinnostava ja hyvä, joten asiat on siellä helpompi oppia kuin kotona ja siksi pyrin käymään 4h viikossa näillä luennoilla. Lisäksi on demo jonka tekemiseen kuluu multa ehkä 3-4h/vko ja demojen purkuluento johon en ehdi koskaan kun olen töissä.

    Englanti vaatii läsnäoloa noin 8h/vko ja kotona neppailua ehkä muutaman tunnin per viikko.

    Viestintäoikeuden luennot loppuivat jo, mutta lueskelen tenttiin ainakin tällä viikolla aika monta tuntia. Ei nyt lasketa sitä tähän kuitenkaan.


    Teen siis itse tällä hetkellä vajaat 20h/vko töitä opiskelun eteen ja tietty luen tentteihin, ja tähän päälle sitten palkkatyöt ja omien firmojen projektit. Ja saan opintopisteitä taas enemmän kuin mitä tarvitsisi suorittaa opintotukikuukausien eteen... :/

    VastaaPoista